Lähestyn ratkaisukeskeistä lähestymistapaa ratkaisukeskeisenä työnohjaajana (vuodesta 2011), tiimi ja johdon coachina (vuodesta 2020), työyhteisösovittelijana (vuodesta 2022) ja lyhytterapeuttina (valmistun helmikuussa 2023).

Tarinassani on kerrottu enemmän työkokemuksestani ja opiskeluistani, ja erityisesti siitä, miten olen päätynyt tekemään työtäni ratkaisukeskeisesti.  

Mitä ratkaisukeskeisyys on?

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on tavoite- ja tulevaisuussuuntautunut käytännönläheinen työskentelytapa, joka antaa toimivia välineitä toimia organisaatioiden, ryhmien ja yksilöiden kanssa. Työskentelyssä suunnataan huomio ongelmista toiveisiin, tavoitteisiin, päämääriin, voimavaroihin, aiempiin onnistumisiin ja osaamiseen. 

Kiinnittämällä huomio siihen, mitä halutaan ongelmien sijaan, mikä jo toimii, mikä on jo eri lailla tai paremmin ja mahdollisuuksiin sekä olemassa oleviin saavutuksiin ja edistyksiin suunnataan toimintaa yhteistyöhön ja kestäviin tuloksiin.

Tavoitteistaminen

Jos työyhteisössä on huono yhteishenki, ongelma voidaan ilmaista tavoitteena toteamalla, että työyhteisöön halutaan saada hyvä yhteishenki

Jos ihmisellä on hankala tilanne, voidaan asioita lähestyä ongelma kerrallaan, jolloin ne nähdään itsenäisinä ja riippumattomina toisistaan. Ongelmien voivat elää itsenäistä elämää. 

Tästä voi lukea useita esimerkkejä Furmanin ja Aholan kirjasta Ongelmista ratkaisuihin - lyhytterapian perusteet.

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa sopii hyvin monimutkaisiin ja kompleksiin tilanteisiin, ongelmien käsittelyyn ja muutoksen hallintaan sekä erityisesti ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön liittyviin tilanteisiin. 

Työtapa valtaa alaa etenkin ihmissuhdealoilla toimivien keskuudessa. Ratkaisukeskeinen terapia puolestaan saavuttaa yhä enemmän kannatusta asiakkaita kunnioittavana ja taloudellisena terapiamuotona.

"Ratkaisukeskeisen ajattelun mukanaan tuoma voimavarojen, vahvuuksien ja ihmisten omien arvojen kunnioitus luo pohjaa toiveikkuudelle, tulevaisuuteen orientoitumiselle ja muutoksen mahdollisuudelle sen sijaan, että keskitytään konfliktien syiden ja seurausten tarkasteluun. Tämä ei kuitenkaan sulje pois tunteiden ja työolosuhteiden tarkastelua". (Järvinen ja Luhtaniemi 2013. Ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelu)    

Kirjoitan blogissani Unelmia paremmasta työelämästä  ajatuksiani ja kokemuksiani työelämästä ja elämästä käytännönläheisesti ja teoriaan sopivasti liittäen työnohjaajan, coachin, työyhteisökehittäjän ja lyhytterapeutin näkökulmasta.

Erityisesti kategorioissa Ratkaisukeskeinen työskentely: tarinointia työtavastani ja Luin kirjan kerrotaan ratkaisukeskeisestä lähestymistavasta eri näkökulmista.

Mitä ratkaisukeskeinen työskentelytapa tarkoittaa?

Kerron seuraavaksi, mitä ratkaisukeskeisyydessä tehdään ja miten se tehdään.

Ehdotukseni on, että mietit lukiessasi, missä tilanteissa voisit käyttää ratkaisukeskeistä lähestymistapaa - miten voisit aloittaa.

Kuuntelu ratkaisukeskeisellä korvalla

Ratkaisukeskeisyys ymmärretään joskus ratkaisujen tarjoamisena keskustelukumppanille.

Esimerkkikeskustelu 1

Henkilö 1: Mä oon niin väsyny ja kyllästyny tähän työhön. Itse asiassa mua ei kiinnosta mikään eikä ole kiinnostanut vähään aikaan. Kaikki on jotenkin niin harmaata.

Henkilö 2: No kuule, menisit lääkäriin ja hakisit saikkua.

tai

Tietäisitpä, miten v....tunut mä olen ollut koko kesän...

Ratkaisukeskeisyys ei tarkoita valmiiden ratkaisujen tarjoamista keskustelukumppanille tai omasta tilanteesta kertomista vastaukseksi. Tällaistahan arkikeskustelu usein on.

Jos haluaa olla oikeasti avuksi ja hyödyksi ihmiselle, jolla on jokin mieltä painava asia kannattaa toimia toisin etenkin ammattiauttajana.

Henkilö 1: Mä oon niin väsyny ja kyllästyny tähän työhön. Itse asiassa mua ei kiinnosta mikään eikä ole kiinnostanut vähään aikaan. Kaikki on jotenkin niin harmaata.

Henkilö 2: Onpa sulla kurja tilanne. Kuuntelen mielelläni, jos haluat kertoa lisää tilanteestasi.

Henkilölle 1 on annettava tilaisuus kertoa tarinansa. Hänen on myös saatava kokemus kuulluksi tulemisesta. 

Insoo Kim Berg on kuvannut pätevää auttajaa henkilöksi, joka kuuntelee ratkaisukeskeisellä korvalla, kunnioittavasti ja uteliaasti. Uteliaisuus osoittaa kunnioitustamme: esitämme paljon kysymyksiä, koska emme oleta ymmärtävämme, mikä on asiakkaalle parasta. (Fiske, 2020) 

Kysymistä ja kuuntelua toivotusta tulevaisuudesta

Ratkaisukeskeisessä ajattelussa keskeistä on toisen ihmisen arvostaminen, läsnäoleva kuunteleminen, tilan antaminen, ymmärtäminen ja ei-tietämisen tila. Ei-tietämisen tilalla tarkoitetaan tilanteeseen menemistä ja olemista ilman ennakkoajatuksia ja -asenteita (Hirvihuhta ja Litovaara, 2003. Ratkaisun taito).

Yleisellä tasolla ratkaisukeskeisessä työtavassa kysytään hyödyllisiä kysymyksiä neuvomisen tai kysymyksiin vastaamisen sijaan, kuunnellaan hyvin tarkkaavaisesti ja keskittyneesti kaikkea, mitä asiakas sanoo ja liitetään kysymykset asiakkaan sanomaan sekä toistetaan sanottua, arvostetaan kuultua ja tehdään yhteenvetoja näistä. Hyvin yleinen kysymys kuuntelun jälkeen on, mikä on eri lailla tai paremmin, kun... (esimerkiksi nukut paremmin). On tärkeää kuunnella herkällä korvalla ongelmapuheesta puhetta muutostoiveista - menneisyydestä, nykyisyydestä tai tulevaisuudesta - ja miten asiakas sen teki/tekee. (Shennan, 2014)

Olen huomannut, että jos oletan tai luulen tietäväni asiakkaasta jotakin hänen vastauksensa perusteella tai muuten, menee olettamukseni usein täysin pieleen. Hyviä keinoja olettamisen sijaan ovat esimerkiksi: kysyä, mitä asiakas tarkoittaa jollakin sanomallaan, lisäkysymyksen kysyminen asiakkaan vastauksen perusteella, sanoa kerro lisää tai kysyä mitä vielä, toistaa jokin asiakkaan käyttämä sana tai lause kysyvästi tai olla hiljaa läsnä ollen ja odottaen. Kuuntelu ei ole enää läsnäolevaa, jos miettii asiakkaan puhuessa seuraavaa kysymystä. Olen pikku hiljaa oppinut luottamaan siihen, että osaan kysyä, vaikka en mieti seuraavaa kysymystä kuunnellessani. Olen oppinut luottamaan prosessiin.

Ratkaisukeskeistä asiakastyötä tekevät pyrkivät omaksumaan "ei-tietämisen" asenteen: asiakkaat tietävät, mitä he haluavat ja minkälaiset ratkaisut sopivat heille. Mielestäni ei-tietämisen tilan ja läsnäolon ylläpitäminen on yksi vaikeimmista asioista ratkaisukeskeisessä asiakastyössä. Olisi niin helppoa kertoa mielipiteitään, neuvojaan tai kokemuksistaan. Sitä jotkut asiakkaat myös toivovat. Vaikka ratkaisukeskeisessä työskentelyssä ei pääasiallisesti neuvota tai kerrota omia mielipiteitä tai kokemuksia, voi tarvittaessa vaihtaa esim. työnohjaajan, coachin tai terapeutin "hatun" asiantuntijan tai kokemusasiantuntijan hatuksi asiakkaan luvalla, jos on kokemuksia tai tietoa tietystä asiasta. 

Huomion suuntaaminen toiveisiin, tavoitteisiin, voimavaroihin ja aiempiin onnistumisiin

Ratkaisukeskeisen työskentelyn yksi tärkeimmistä tavoitteista on toiveikkuuden löytäminen, ylläpitäminen ja edistäminen. Ratkaisukeskeinen terapeutti, työnohjaaja ja coach auttavat asiakasta löytämään omat voimavaransa luoda ja kokea omia ainutlaatuisia, merkityksellisiä ja tehokkaita muutoksia. Ratkaisukeskeisyydessä kuunnellaan ja ollaan erityisen kiinnostuneita kaikesta siitä, mikä kertoo asiakkaan vahvuuksista ja voimavaroista, aikaisemmasta selviytymisestä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.

Esimerkkiasiakkaalta (henkilö 1) voisi kysyä kuuntelun jälkeen esimerkiksi, minkä asioiden hän haluaisi olevan elämässään toisin tai paremmin tai mitä asiakas haluaa tilanteensa (käyttäen asiakkaan sanaa) sijaan:

Avauskysymyksiä on monenlaisia, mutta ne ovat aina muunnelmia kysymyksestä:

"Minkä asioiden haluat olevan elämässäsi toisin sen seurauksena, että hän päätti tulla keskustelemaan kanssani?" (Fiske, 2020)

Näin lähdetään rakentamaan ratkaisuja asiakkaan oman muutostoiveen suuntaan. Tähän hän saattaisi vastata haluavansa lopettaa työt. Ratkaisukeskeisyydessä pyritään saamaan tavoitteeksi jotakin kohti menevä asia, ei jostakin pois päin tai jostakin luopumista. Asiakkaat silti usein puhuvat luontevammin ns. ongelmapuheella ns. ratkaisupuheen sijaan, joten töiden lopettaminen voisi olla melko tavanomainen vastaus.

Asiakkaan vastaukseen töiden lopettamisesta, voisi kysyä, mitä muuta hän haluaa. Jos kysytään töiden lopettamiseen liittyen voidaan kysyä, mikä olisi silloin erilaista hänen elämässään ja miten se vaikuttaisi häneen ja hänen perheeseensä, voi tulla näkyväksi, ettei töiden lopettaminen oikeasti ole mahdollista juuri nyt. Hän saattaisi vastata haluavansa olla innostuneempi ja energisempi, voida paremmin. Tästä voisi kysyä, minkälaista hänen työnsä on, kun hän on innostuneempi ja energisempi, mitä sellaista hän jo tekee, mikä auttaa häntä voimaan paremmin, mistä hän huomaisi, että voi paremmin, milloin hän on viimeksi ollut innostunut tai milloin tätä ongelmaa ei ole. Kannattaa jatkaa uteliaan kiinnostunutta kyselyä: mitä vielä, liittäen kysymiseen asiakkaan kertomia yksityiskohtia. Tästä voi jatkaa voimavaroihin ja aiempiin onnistumisiin kuten mikä häntä on aiemmin kiinnostanut, missä hän on hyvä tai miten hän on aiemmin selvinnyt tällaisesta tilanteesta. 

Ratkaisukeskeisyydessä pyritään hyödyntämään sitä, mitä asiakas tuo. Tämä on yksi Milton Ericksonin lahjoista auttamistyölle.  Erickson hyödynsi asiakkaan kykyjä ja uskomuksia kehittäessään kulIekin asiakkaalle sopivan hoitokeinon. Tätä lähestymistapaa tukee jo yli 40 vuotta jatkunut tutkimustyö, joka osoittaa että "asiakkaaseen liittyvät tekijät" ovat tärkein yksittäinen myönteisiin hoitotuloksiin vaikuttava seikka. Se selittää jopa 40 prosenttia hoitotuloksista, kun terapeutin käyttämä terapiamenetelmä selittää siitä vain 15 prosenttia. (Fiske, 2020)

Insoo Kim Berg muistuttaa: "Jos aiot auttaa ihmisiä muuttumaan, sinun on ensimmäiseksi saatava heidän huomionsa." Saadaksemme heidän huomionsa kannattaa keskittyä siihen, mikä heille on tähdellistä, merkityksellistä ja tärkeää. Voimme hyödyntää sitä, mitä asiakas tuo etsimällä keinoja, joiden avulla voimme yhdessä hyödyntää kaikkea sellaista, mitä asiakas jo tekee mikä toimii ja hyödyntää kaikkea sellaista, mikä on asiakkaalle merkityksellistä ja tärkeää. (Fiske, 2020) Ratkaisukeskeisessä työskentelyssä ohjaaja kysyy asiakkaan kertomiin asioihin liittyviä kysymyksiä, jotka auttavat asiakasta tarkastelemaan ja ajattelemaan omaa tilannettaan itsensä kannalta hyödyllisesti ja merkityksellistä muutosta tukien: mikä siinä on tärkeää sinulle? mitä se merkitsee sinulle?. (Shennan, 2014)

Ihmekysymys jumitilanteisiin

Usein ratkaisukeskeisyydessä käytetään ns. ihmekysymystä, jonka keksivät Steve de Shazer ja Insoo Kim Berg. Sen avulla löydetään työskentelylle tavoitteita. Lisäksi tämä kysymys tarjoaa virtuaalisen ja emotionaalisen kokemuksen paremmasta tulevaisuudesta, luo edellytykset poikkeuksien huomaamiselle ja auttaa rakentamaan positiivisen muutoksen puolesta puhuvaa edistystarinaa. Myönteisiä tunteita käsittelevät tutkimukset osoittavat, että myönteisten tunteiden kokeminen ennustaa toipumista ja parantaa ihmisen kykyä omaksua uusia käyttäytymistapoja, taitoja ja ajattelutapoja. (Fiske, 2020)

Ihmekysymys-harjoitus voi olla erityisen hyödyllinen, kun tunnet olevasi juuttunut paikoillesi tai lannistunut ongelmasi suhteen. Se auttaa sinua selventämään, miten toiveesi tai tavoitteesi voisi toteutua todellisessa elämässä. Se auttaa tunnistamaan pienet askeleet, jotka ovat välttämättömiä päästäksesi kohti toiveesi tai tavoitteesi saavuttamista. Ihmekysymys toimii siltana, joka ulottuu yli kuilun sen välillä millaisen elämän haluat ja sen elämän välillä jota nyt elät. Se kutsuu kuvittelemaan ihmeen ja sen jälkeen tunnistamaan askeleet, joita tarvitaan ihmeen aikaansaamiseksi ja pitämään raiteilla kohti unelmaa ja tavoitteita. Ihmesilta on keino ohittaa mielen tiesulkuja, jotka estävät sinua siirtymästä ongelmista ratkaisujen rakentamiseen. (Dolan, 2017) 

"Kuvittele, että keskellä yötä nukkuessasi tapahtui ihme, ja toiveesi, tavoitteesi tai unelmasi toteutuisivat. Mikä on ensimmäinen asia, mistä huomaat sen? Mitkä asiat olisivat eri lailla herätessäsi?"

Ihmekysymyksen avulla ratkaisukeskeinen terapeutti tai muuta asiakastyötä tekevä pyytää asiakasta katsomaan tulevaisuuteen, missä hänen nykyiset ongelmansa ovat poissa sekä kuvaamaan, millä tavoin hänen elämänsä on tuolloin erilaista. Vastatessaan ihmekysymykseen asiakkaat sanovat usein, että sitten kun ihme on tapahtunut tätä ja tuota ikävää asiaa EI tapahdu. Tällöin meille tarjoutuu mahdollisuus kysyä, mitä sitten tapahtuu (kun tuota ikävää asiaa ei enää tapahdu). (Fiske, 2020) Jos asiakas sanoo esimerkiksi, ettei olisi enää siellä töissä, voi pyytää häntä kuvittelemaan, mitä uusia asioita hän tekisi silloin. 

Seuraavaksi mietitään ensimmäisiä merkkejä, jotka osoittaisivat, että ihme on tapahtunut. Tehdäksemme ihmeestä todellisuutta on toteutettava jokin käyttäytymismerkeistä, joka todistaa sen tapahtuneen. Käyttäytymisen muutoksen merkkien etsiminen elämässä on voimaannuttavaa, koska ne ovat erityisiä ja itse valittuja. Voimme asteittain liittää muita muutoksia elämäämme kunnes olemme rakentaneet sillan ihmeeseemme. (Dolan, 2017)

Voit ladata itsellesi alla olevan ihmekysymys-harjoituksen oman ihmeesi kuvittelemiseen ja pienten askelten ottamiseen.

Epäonnistumisen pelko estää meitä tekemästä asioille mitään. Tällöin jatkuva valittaminen ongelmista jatkuu. Koska meiltä puuttuu luottamusta omiin kykyihimme, olemme musertuneita siitä, miten kaukana nykyinen elämä on halutusta elämästä. Ratkaisukeskeisen työskentelyn tavoitteena on auttaa silloittamaan tuo etäisyys pilkkomalla se sarjaksi askelia, jotka ovat niin pieniä ja asteittaisia, että ne eivät tunnu ylivoimaisilta. On tärkeä aloittaa pienestä. Jopa pienimmillä käyttäytymisen muutoksilla on positiiviset seurannaisvaikutukset myös läheisiin ihmisiin. Kuvittelemalla pieniä, aktiivisia, havaittavia merkkejä oman ihmeemme toteutumisesta, tunnistamme saavutettavissa olevia ja ei-pelottavia käyttäytymisiä, joita voimme edelleen kehittää. (Dolan, 2017)

Edistystä seurataan ja siihen olisi hyvä saada mukaan tukea antavia ja ei-arvostelevia ihmisiä, jotka ovat valmiita tunnustamaan ja vahvistamaan edistystä. Jos ei ole ketään ihmistä, joka voisi seurata edistystä kohti ihmettä, voi käyttää seuraavaa työvälinettä sen sijaan.

Pieni askel-työväline

Aloita piirtämällä suora viiva, jossa on merkki tai symboli molemmissa päissä.

Kuvittele, että vasen merkki kuvaa kohtaa, jossa olit ihmesillallasi ennen kun vastasit ihmekysymykseen. Oikealla puolella oleva merkki ilmaisee tulevaa hetkeä, jolloin elät kuvittelemaasi elämää. 

Piirrä nyt ihmesiltaasi merkki kuvaamaan kohtaa, jossa olet tällä hetkellä.

Mitä sinun olisi tehtävä siirtyäksesi yhden askeleen eteenpäin ihmesillallasi?

Minkä pienen askeleen voisit ottaa, tai jatkaa, joka todistaisi edistyksestäsi? Harkitse tekoja, jotka voisi toteuttaa seuraavan päivän aikana. 

Tämän ihmesillan avulla voit seurata edistymistäsi palaamalla siihen tarpeen mukaan seuraavina päivinä, viikkoina ja kuukausina. (Dolan, 2017)

Usein on myös tärkeä miettiä, voisimmeko omaksua rauhallisempia ja vähemmän vaativia suhtautumistapoja itseemme. Itsemyötätuntoinen asennoituminen on mielen vaste tyynnyttävälle hengitykselle. Täältä voit lukea blogikirjoituksen Oman suhtautumistavan muuttamisesta.

Perusajatuksia ratkaisukeskeisyydestä

Ratkaisukeskeisen asiakastyön luullaan usein olevan pelkkää myönteistä ajattelua. Ratkaisukeskeinen lyhytterapia, johon kaikki ratkaisukeskeiset menetelmät pohjautuvat, sisältää toki piirteitä myönteistä ajattelusta ja menee vielä pidemmälle. Se tarjoaa menetelmiä siihen, kuinka myönteinen ajattelu saadaan käyttöön, kuinka sitä jalostetaan ja hyödynnetään ihmisen auttamiseksi. Positiivisella ajattelulla on tutkitusti suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille, kuten positiivisen psykologian tutkimukset osoittavat. Ratkaisukeskeinen keskustelu voi olla tehokas keino oppia, harjoitella ja jalostaa myönteisen ajattelun tottumuksia. (Fiske, 2020. Elämästä on kysymys - Itsemurhakriisin ratkaisukeskeinen hoito)

Ratkaisukeskeisessä asiakastapaamisessa asiakas saa puhua ongelmistaan, sillä niiden takiahan asiakas kokee tarvitsevansa apua - terapiaa, työnohjausta, valmennusta tai sovittelua. Ohjaajan tehtävänä on kuunnella asiakasta juuri niin kauan kun tämä haluaa puhua vaikeuksistaan ja hyväksyä se, mitä sanotaan. Ratkaisukeskeiseksi ohjauksen tekee se, mitä ohjaaja huomioi ongelmapuheesta. 

Oleellisinta ratkaisukeskeisyydessä on keskittyä siihen, minkälaista muutosta asiakas haluaa ja mitä hän haluaa ongelman sijaan.

Perusajatuksina ratkaisukeskeisyydessä on, että

  1. kaikilla ihmisillä on kokemuksia ja ideoita, joita kannattaa ensisijaisesti käyttää ongelmien ratkaisemisessa. Kannattaa hyödyntää sitä, mitä asiakas tuo mukanaan.  (Milton Erickson)
  2. muutosta tapahtuu koko ajan ja pienetkin edistymiset kannattaa huomioida (Gregory Bateson) (Milton Erickson)

Ensimmäinen perusajatus on lähtöisin Milton Ericksonilta, jonka mukaan ihmisillä on jo olemassa resurssit kaikkeen siihen, mitä he kaipaavat ja mihin he ovat matkalla. Ihmiset eivät usein tiedä, että heillä on jo tarvittavat resurssit. Tämän vuoksi ratkaisukeskeisen asiantuntijan tehtävänä on auttaa löytämään uudestaan tie resursseihin ja uusia resursseja. Ericsson piti vankkumattomasti kiinni siitä että ihmiset ovat oikeasti viisaita omalla tavallaan, ja heidän omaa viisauttaan ja potentiaaliaan kannattaa hyödyntää.

Koska muutosta on olemassa koko ajan, ratkaisukeskeinen työskentely on asiakkaassa jo olevan muutoksen hyödyntämistä ja vahvistamista asiakkaan ja ohjaajan tasavertaisessa vuorovaikutuksessa. Työskentely yhdistää molempien ajatuksia dialogiin, jossa kummatkin vaikuttavat lopputulokseen. Näin syntyy vuoropuhelu, jonka avulla voidaan laajentaa näkökulmaa mahdollisuuksiin, jo toimivaan ja asiakkaan omiin tavoitteisiin.

Ratkaisukeskeinen sovittelu

Ihmissuhdeongelmat ovat viime vuosina nousseet työelämätutkimuksen keskiöön merkittävimpänä henkisen kuormituksen aiheuttajana. Sosio-emotiivisten stressitekijöiden määrän nähdään olevan kasvussa.

Toimivan työyhteisön tuntomerkki ei ole ongelmattomuus vaan se, miten ongelmia kyetään käsittelemään ja ratkomaan. Kun ristiriitoja käsitellään avoimesti keskustellen, kaikkien yhteistyötaidot ja vuorovaikutustaidot voivat vahvistua. Parhaimmillaan ongelmat ja ristiriidat ovat kaikille äärimmäisen hyvä mahdollisuus oppia ja kehittyä.

Ratkaisukeskeinen sovittelija auttaa avoimen keskusteluyhteyden löytymisessä osapuolten välille. Ratkaisukeskeisen prosessin aikana osapuolet pohtivat itse uusia tapoja miten toimimalla saavutetaan toivotut muutokset.  


Miksi ratkaisukeskeisyys toimii aivotutkimusten mukaan?

Ongelmiin ja ei-toivottuun käyttäytymiseen fokusointi lisää ongelmia. Jos kiinnitämme huomiomme mahdollisuuksiin, ne kasvavat. Jos kiinnität huomiosi ongelmiin, ne paisuvat. Myönteisillä tunteilla on vahvistava ja rakentava vaikutus. Se, mihin kiinnitetään huomio, kasvaa ja voimistuu. Tässä yhtälössä tärkeä merkitys on annetun huomion laadulla. Kun kiinnität huomiosi tunteisiin arvostavalla ja hyväntahtoisella tavalla, negatiiviset ja positiiviset tunteet reagoivat toisiinsa nähden päinvastaisella tavalla: negatiiviset tunteet lievenevät, positiiviset tunteet vahvistuvat. Kun annat tunteille hyväntahtoista, arvostavaa huomiota, saat lääkettä negatiivisille tunteille ja ravintoa positiivisille tunteille. (Rantanen ym. 2020)

Parhaat kysymykset ovat nykyhetkeen ja tulevaisuuteen fokusoituneita ja muuttavat vastaanottajan aivoja tekemällä uusia yhteyksiä hermosolujen välille. Tämä puolestaan tuottaa uudenlaisia ajattelupolkuja ja oppimista.

Tulevaisuuskysymykset muodostavat aivoissa kuvia, jotka ohjaavat toimintaa.

Neuvominen tuottaa aivoissa ärsytyksen, joka estää asian ymmärtämistä.

Tavoitekysymykset aktivoivat aivojen kuorikerroksen.

Myönteiset odotukset ja vahvuuksista keskustelu vaikuttaa aivojen mielihyvää käsittelevillä alueilla, mistä seuraa myönteinen kierre.

(Sirkku Ruutu, 2020, Executíve Coach -koulutusmateriaali)

VINKKI: Ennen sinulle jännittävää tai stressaavaa tilannetta käytä aivojasi hyväksesi. 

Kysy itseltäsi kysymyksiä, jotka auttavat ohjaamaan toimintaasi:

  1. Kuvittele, että tilanne/asia on mennyt hyvin, ollut todellinen onnistumistarina.
  2. Mistä huomaan sen? Mistä muut huomaavat sen? Miten he reagoivat? Miten itse reagoit? Miten reagoit muiden reaktoihin? Kannattaa huomioida pienimmätkin onnistumisen merkit.
  3. Minkä tekemistä, minkälaista ajattelua tai minkälaisia tuntemuksia kannattaa jatkaa ja vahvistaa hyvien tulosten toistamiseksi? Mistä sait kiitosta?

Ongelmapuheesta ratkaisupuheeseen

Kun ongelmakeskeisessä lähestymistavassa aloitetaan kysymällä, mitkä asiat ovat tällä hetkellä vialla, ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa kysytään, miten asioiden halutaan olevan tulevaisuudessa, käännetään ongelmat muutostoiveiksi. Tämä on mahdollista, sillä kaikkiin ongelmiin liittyy aina jokin muutostoive. Jos työyhteisössä esimerkiksi on huono yhteishenki, ongelma voidaan ilmaista tavoitteena toteamalla, että työyhteisöön halutaan saada hyvä yhteishenki. Niin kauan kun puhutaan huonosta yhteishengestä, ihmisillä on taipumus miettiä sitä, missä on vika tai kenestä ongelma johtuu. Kun siirrytään puhumaan tavoitteena hyvästä yhteishengestä, keskustelun sävy muuttuu toiveikkaammaksi ja rakentavammaksi. Tavoitteesta liikkeelle lähteminen auttaa ihmisiä pohtimaan sitä, mitä tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi käytännössä ja löytämään keinoja sen saavuttamiseksi.

Kun lähtökohtana on se, miten asioiden toivotaan olevan, voidaan kysyä, mitä tavoitteen eteen on jo tehty ja mitä vastaavanlaisia tavoitteita on jo saavutettu aikaisemmin. Aikaisemmista onnistumisista ja jo tapahtuneesta edistyksestä keskusteleminen antaa mahdollisuuden pohtia sitä, mitä sellaista työryhmän jäsen ovat jo tehneet, mistä on ollut hyötyä. Tämä keskustelu tuottaa kiittäviä selityksiä, kun taas ongelmia analysoidessa syntyy syyttäviä selityksiä. Kiittävät selitykset saavat ihmiset kokemaan, että heitä arvostetaan ja se puolestaan tuottaa leppoisan ja toiveikkaan tunnelman, joka on otollinen yhdessä tapahtuvalle luovalle ratkaisujen ideoinnille.

Siinä missä ongelmakeskeisellä lähestymistavalla on taipumus tuottaa syyttelevien selitysten noidankehä, ratkaisukeskeinen lähestymistapa johtaa usein positiiviseen kehään. Kun tilanne paranee, vaikka vähänkin, voidaan seuraavan kerran asiasta keskusteltaessa pohtia yhdessä sitä, mistä edistyminen johtuu. Tämä tuottaa kiittäviä selityksiä ja yhteisen onnistumisen kokemuksen, joka lisää työntekijöiden halua tehdä yhteistyötä myös jatkossa.

Muodostuva positiivinen kehä on kuvattu alla olevassa kuvassa (Ben Furman ja Tapani Ahola. Cooperation. Ratkaisukeskeinen työyhteisö ja kuinka se tehdään):

Lähteet

Dolan, Yvonne. 2017. Pieni askel - Tie hyvään elämään traumaattisen kokemuksen jälkeen.

Fiske, Heather. 2020. Elämästä on kysymys - Itsemurhakriisin ratkaisukeskeinen hoito.

Shennan, Guy. 2014. Solution Focused Practice - Effective Communication to Facilitate Change.