Lähestyn ratkaisukeskeistä lähestymistapaa ratkaisukeskeisenä työnohjaajana (vuodesta 2011), tiimi ja johdon coachina (vuodesta 2020), työyhteisösovittelijana (vuodesta 2022) ja lyhytterapeuttina (helmikuusta 2023).
Tarinassani on kerrottu enemmän työkokemuksestani ja opiskeluistani, ja erityisesti siitä, miten olen päätynyt tekemään työtäni ratkaisu- ja voimavarakeskeisesti.
Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on myönteiseen muutokseen tähtäävä käytännönläheinen ja tavoitekeskeinen työskentelytapa, joka antaa toimivia välineitä toimia organisaatioiden, ryhmien ja yksilöiden kanssa. Työskentelyssä suunnataan huomio ongelmista toiveisiin, tavoitteisiin, päämääriin, voimavaroihin, aiempiin onnistumisiin ja osaamiseen.
Itselleni toimiva väline esimerkiksi tilanteissa, joissa jännitän erittäin paljon jotakin työhöni liittyvää asiaa, on kuvitella, mitä tein ja mitä tunsin, kun jokin tilanne on mennyt hyvin. Voit lukea tästä blogikirjoitukseni Kun tulevaisuuden tavoitetilani toteutui työssäni.
Asiat jumissa?
Vaikuttaako joskus siltä, että asiat töissä tai kotona ovat jumissa, pysyvät jumissa ja sotkeentuvat niitä selvitellessä vielä enemmän, ihan riidaksi asti.
Mitä jos lähtisikin tutkimaan tilannetta toisesta näkökulmasta: toivotun tilan kuvaamisella?
Kun jonain päivänä tilanteenne on hyvä, toiveesi mukainen, millaista elämänne/työnne silloin on?
Mitä jos luotaisiin yhdessä kuvaa siitä, minkälaista työ/elämä on, kun on luottamusta, avoimuutta tai muuttaa, mitä halutaan ongelman sijaan. Suosittelen kokeilemaan
Alla olevassa kuvassa on kuvattu ratkaisukeskeisen toivotun tilan kuvaamisen prosessi.
Toimiva menetelmä monimutkaisiin tilanteisiin
Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on kehitetty ja sopii hyvin monimutkaisiin ja kompleksiin tilanteisiin ja muutoksen hallintaan, erityisesti hankaliin ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön liittyviin tilanteisiin kuten työyhteisösovitteluun tai ihmissuhdeongelmien selvittämiseen. Työtapaa käytetäänkin erityisesti ihmissuhdealoilla toimivien keskuudessa. Ratkaisukeskeinen terapia saavuttaa yhä enemmän kannatusta asiakkaita kunnioittavana ja taloudellisena terapiamuotona.
Kiinnittämällä huomio siihen, millä tavalla jokin asia on ongelma, mitä asiakas on jo yrittänyt tehdä, mitä halutaan ongelmien sijaan, mikä on merkityksellistä ja tärkeää, mikä jo toimii, mikä on eri lailla tai paremmin ja mahdollisuuksiin, toivottuun tulevaisuuteen sekä olemassa oleviin saavutuksiin ja edistyksiin suunnataan toimintaa yhteistyöhön ja kestäviin tuloksiin.
Kerron, mihin edellä mainitut tavat toimia perustuvat ja miten se tehdään seuraavaksi esiteltyjen ratkaisukeskeisten perusajatusten jälkeen.
"Ratkaisukeskeisen ajattelun mukanaan tuoma voimavarojen, vahvuuksien ja ihmisten omien arvojen kunnioitus luo pohjaa toiveikkuudelle, tulevaisuuteen orientoitumiselle ja muutoksen mahdollisuudelle sen sijaan, että keskitytään konfliktien syiden ja seurausten tarkasteluun. Tämä ei kuitenkaan sulje pois tunteiden ja työolosuhteiden tarkastelua". (Järvinen ja Luhtaniemi 2013. Ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelu)
Perusajatuksia ratkaisukeskeisyydestä
Ratkaisukeskeisen asiakastyön luullaan usein olevan vain myönteistä ajattelua. Ratkaisukeskeinen lyhytterapia, johon kaikki ratkaisukeskeiset menetelmät pohjautuvat, sisältää toki piirteitä myönteisestä ajattelusta, mutta se menee vielä pidemmälle. Se tarjoaa menetelmiä siihen, kuinka myönteinen ajattelu saadaan käyttöön, kuinka sitä jalostetaan ja hyödynnetään ihmisen auttamiseksi. Positiivisella ajattelulla on tutkitusti suuri merkitys ihmisen hyvinvoinnille, kuten positiivisen psykologian tutkimukset osoittavat. Ratkaisukeskeinen keskustelu voi olla tehokas keino oppia, harjoitella ja jalostaa myönteisen ajattelun tottumuksia. (Fiske, 2020. Elämästä on kysymys - Itsemurhakriisin ratkaisukeskeinen hoito)
Ratkaisukeskeisessä asiakastapaamisessa asiakas saa puhua ongelmistaan, sillä niiden takiahan asiakas kokee tarvitsevansa apua - terapiaa, työnohjausta, valmennusta tai sovittelua. Ohjaajan tehtävänä on kuunnella asiakasta juuri niin kauan kun tämä haluaa puhua vaikeuksistaan ja hyväksyä se, mitä sanotaan. Ratkaisukeskeiseksi ohjauksen tekee se, mitä ohjaaja huomioi ongelmapuheesta ja minkälaisia kysymyksiä hän kysyy.
Ratkaisukeskeisessä terapiassa terapeutin tehtävä on muun muassa huomata poikkeukset tai edistyksen merkit ja lempeästi haastaa asiakas vaihtamaan masentunut maailmankuvansa sellaiseksi, joka on tasapainoisempi ja jossa huomataan sekä myönteiset että kielteiset tapahtumat. (Fiske 2020) Tämä pätee myös ratkaisukeskeiseen työnohjauksessa eli autetaan muuttamaan suhtautumistapaa siinä määrin, kun asiakkaalla on siihen valmiutta.
Oleellisinta ratkaisukeskeisyydessä on keskittyä tutkimaan sitä, mitä asiakas haluaa ongelman sijaan, mikä hänelle on tärkeää ja arvokasta siinä eli minkälaista muutosta asiakas haluaa elämäänsä.
Perusajatuksina ratkaisukeskeisyydessä on, että
- kaikilla ihmisillä on kokemuksia ja ideoita, joita kannattaa ensisijaisesti käyttää ongelmien ratkaisemisessa. Kannattaa hyödyntää sitä, mitä asiakas tuo mukanaan. (Milton Erickson)
- muutosta tapahtuu koko ajan ja pienetkin edistymiset kannattaa huomioida (Gregory Bateson) (Milton Erickson)
Ensimmäinen perusajatus on lähtöisin Milton Ericksonilta, jonka mukaan ihmisillä on jo olemassa resurssit kaikkeen siihen, mitä he kaipaavat ja mihin he ovat matkalla. Ihmiset eivät usein tiedä, että heillä on jo tarvittavat resurssit. Tämän vuoksi ratkaisukeskeisen asiantuntijan tehtävänä on auttaa löytämään uudestaan tie resursseihin ja uusia resursseja. Ericsson piti vankkumattomasti kiinni siitä että ihmiset ovat oikeasti viisaita omalla tavallaan, ja heidän omaa viisauttaan ja potentiaaliaan kannattaa hyödyntää.
Koska muutosta on olemassa koko ajan, ratkaisukeskeinen työskentely on asiakkaassa jo olevan muutoksen hyödyntämistä ja vahvistamista asiakkaan ja ohjaajan tasavertaisessa vuorovaikutuksessa. Työskentely yhdistää molempien ajatuksia dialogiin, jossa kummatkin vaikuttavat lopputulokseen. Näin syntyy vuoropuhelu, jonka avulla voidaan laajentaa näkökulmaa mahdollisuuksiin, jo toimivaan ja asiakkaan omiin tavoitteisiin. Usein muutosta on tapahtunut jo ennen ensimmäistä asiakaskäyntiä esimerkiksi ajan varaamisen jälkeen.
Mitä halutaan ongelman sijaan - tavoitteistaminen
Jos työyhteisössä on huono yhteishenki, ongelma voidaan ilmaista tavoitteena toteamalla, että työyhteisöön halutaan saada hyvä yhteishenki.
Jos ihmisellä on hankala tilanne, voidaan asioita lähestyä ongelma kerrallaan, jolloin ne nähdään itsenäisinä ja riippumattomina toisistaan. Ongelmien voivat elää itsenäistä elämää. (Ahola ja Furman 2020)
Yksi yleisimmin kysytyistä kysymyksistä ratkaisukeskeisestä terapiasta on: "Toimiiko se alkoholistien, masentuneiden tai muiden vastaavien sairauksien kanssa?" Tämän kysymyksen taustalla on ajatus siitä, että asiakkaan kanssa pitää lähteä liikkeelle hänen häiriöstään tai diagnoosistaan käsin. Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa ajatellaan sen sijaan, ett asiakkaan kanssa pitää lähteä tutkimaan sitä, mikä toimii yhdistettynä siihen, mitä asiakas haluaa.
Tästä voi lukea useita esimerkkejä Aholan ja Furmanin kirjasta Ongelmista ratkaisuihin - lyhytterapian perusteet. Olen kirjoittanut kirjasta blogikirjoituksen.
Kirjoitan blogissani Unelmia paremmasta työelämästä ajatuksiani ja kokemuksiani työelämästä ja elämästä käytännönläheisesti ja teoriaan sopivasti liittäen työnohjaajan, coachin, työyhteisökehittäjän ja lyhytterapeutin näkökulmasta.
Erityisesti kategorioissa Ratkaisukeskeinen työskentely: tarinointia työtavastani ja Luin kirjan kerrotaan ratkaisukeskeisestä lähestymistavasta eri näkökulmista.
Mitä ratkaisukeskeinen työskentelytapa tarkoittaa?
Kerron seuraavaksi, mitä ratkaisukeskeisyydessä tehdään ja miten se tehdään.
Ratkaisukeskeisen terapeutin tehtävä on De Jongin ja Bergin (2020) mukaan aina sama:
Pitää huolta siitä, että terapeutin ja asiakkaan välille syntyy yhteistyösuhde, jossa tarkastellaan, minkä asioiden asiakas haluaa olevan elämässään toisin ja mitä hän on valmis tekemään toisin saadakseen toivomansa muutoksen tapahtumaan.
Ratkaisukeskeisessä ajattelussa keskeistä on toisen ihmisen arvostaminen, läsnäoleva kuunteleminen, tilan antaminen, ymmärtäminen ja ei-tietämisen tila. Ei-tietämisen tilalla tarkoitetaan tilanteeseen menemistä ja olemista ilman ennakkoajatuksia ja -asenteita (Hirvihuhta ja Litovaara, 2003).
Yleisellä tasolla ratkaisukeskeisessä työtavassa kysytään hyödyllisiä kysymyksiä neuvomisen tai kysymyksiin vastaamisen sijaan, kuunnellaan hyvin tarkkaavaisesti ja keskittyneesti kaikkea, mitä asiakas sanoo ja liitetään kysymykset asiakkaan sanomaan sekä toistetaan sanottua, arvostetaan kuultua ja tehdään yhteenvetoja näistä.
Avauskysymyksiä on monenlaisia, mutta ne ovat aina muunnelmia kysymyksestä:
"Minkä asioiden haluat olevan elämässäsi toisin sen seurauksena, että päätit tulla keskustelemaan kanssani?" (Fiske, 2020)
Hyvin yleinen kysymys kuuntelun jälkeen on myös, mikä on eri lailla tai paremmin, kun... (esimerkiksi nukut paremmin). On tärkeää kuunnella herkällä korvalla ongelmapuheesta puhetta muutostoiveista - menneisyydestä, nykyisyydestä tai tulevaisuudesta - ja miten asiakas sen teki/tekee. (Shennan, 2014)
Lähdetään liikkeelle kuuntelemisesta. Tähän sisältyy esimerkkiasiakaskeskustelu. Siitä jatkamme
- ongelman kuvaamiseen,
- ihmekysymykseen ja toivotun tulevaisuuden kuvailemiseen sekä
- tavoitteen kirkastamiseen.
Ehdotukseni on, että mietit lukiessasi, missä tilanteissa voisit käyttää ratkaisukeskeistä lähestymistapaa - miten voit sen aloittaa.
Kuuntelu ratkaisukeskeisellä korvalla
Ratkaisukeskeisyys ymmärretään joskus ratkaisujen tarjoamisena keskustelukumppanille.
Esimerkkikeskustelu 1
Henkilö 1: Mä oon niin väsyny ja kyllästyny tähän työhön. Itse asiassa mua ei kiinnosta mikään eikä ole kiinnostanut vähään aikaan. Kaikki on jotenkin niin harmaata.
Henkilö 2: No kuule, menisit lääkäriin ja hakisit saikkua.
tai
Tietäisitpä, miten v....tunut mä olen ollut koko kesän...
Ratkaisukeskeisyys ei tarkoita valmiiden ratkaisujen tarjoamista keskustelukumppanille tai omasta tilanteesta kertomista vastaukseksi. Tällaistahan arkikeskustelu usein on.
Jos haluaa olla oikeasti avuksi ja hyödyksi ihmiselle, jolla on jokin mieltä painava asia, kannattaa toimia toisin etenkin ammattiauttajana.
Henkilö 1: Mä oon niin väsyny ja kyllästyny tähän työhön. Itse asiassa mua ei kiinnosta mikään eikä ole kiinnostanut vähään aikaan. Kaikki on jotenkin niin harmaata.
Henkilö 2: Onpa sulla kurja tilanne. Kuuntelen mielelläni, jos haluat kertoa lisää tilanteestasi.
Henkilölle 1 on annettava tilaisuus kertoa tarinansa. Hänen on myös saatava kokemus kuulluksi tulemisesta.
Insoo Kim Berg on kuvannut pätevää auttajaa henkilöksi, joka kuuntelee ratkaisukeskeisellä korvalla, kunnioittavasti ja uteliaasti. Uteliaisuus osoittaa kunnioitustamme: esitämme paljon kysymyksiä, koska emme oleta ymmärtävämme, mikä on asiakkaalle parasta. (Fiske, 2020)
Huomion suuntaaminen toiveisiin, tavoitteisiin, voimavaroihin ja aiempiin onnistumisiin
Ratkaisukeskeisen työskentelyn yksi tärkeimmistä tavoitteista on toiveikkuuden löytäminen, ylläpitäminen ja edistäminen. Ratkaisukeskeinen terapeutti, työnohjaaja ja coach auttavat asiakasta löytämään omat voimavaransa luoda ja kokea omia ainutlaatuisia, merkityksellisiä ja tehokkaita muutoksia. Ratkaisukeskeisyydessä kuunnellaan ja ollaan erityisen kiinnostuneita kaikesta siitä, mikä kertoo asiakkaan vahvuuksista ja voimavaroista, aikaisemmasta selviytymisestä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.
Esimerkkiasiakkaalta (henkilö 1) voisi kysyä kuuntelun jälkeen esimerkiksi, minkä asioiden hän haluaisi olevan elämässään toisin tai paremmin tai mitä asiakas haluaa tilanteensa (käyttäen asiakkaan sanaa) sijaan.
Asiakkaalta voi myös kysyä ihmekysymyksen, josta kerron tarkemmin ongelman kuvaamisen jälkeen.
Ratkaisujen rakentaminen
Näin lähdetään rakentamaan ratkaisuja asiakkaan oman muutostoiveen suuntaan. Tähän hän saattaisi vastata haluavansa lopettaa työt. Ratkaisukeskeisyydessä pyritään saamaan tavoitteeksi jotakin kohti menevä asia, ei jostakin pois päin tai jostakin luopumista. Asiakkaat silti usein puhuvat luontevammin ns. ongelmapuheella ns. ratkaisupuheen sijaan, joten töiden lopettaminen voisi olla melko tavanomainen vastaus.
Asiakkaan vastaukseen töiden lopettamisesta, voisi kysyä, mitä muuta hän haluaa. Jos kysytään töiden lopettamiseen liittyen voidaan kysyä, mikä olisi silloin erilaista hänen elämässään ja miten se vaikuttaisi häneen ja hänen perheeseensä, voi tulla näkyväksi, ettei töiden lopettaminen oikeasti ole mahdollista juuri nyt. Hän saattaisi vastata haluavansa olla innostuneempi ja energisempi, voida paremmin. Tästä voisi kysyä, minkälaista hänen työnsä on, kun hän on innostuneempi ja energisempi, mitä sellaista hän jo tekee, mikä auttaa häntä voimaan paremmin, mistä hän huomaisi, että voi paremmin, milloin hän on viimeksi ollut innostunut tai milloin tätä ongelmaa ei ole. Kannattaa jatkaa uteliaan kiinnostunutta kyselyä: mitä vielä, liittäen kysymiseen asiakkaan kertomia yksityiskohtia. Tästä voi jatkaa voimavaroihin, poikkeuksiin ja aiempiin onnistumisiin kuten mikä häntä on aiemmin kiinnostanut, missä hän on hyvä tai miten hän on aiemmin selvinnyt tällaisesta tilanteesta.
Ongelman kuvaaminen
Ennen tavoitteen kirkastamista ja toivotun tulevaisuuden kuvailemista on tärkeä keskustella ongelman merkityksestä asiakkaalle. Sitä kutsutaan ongelman kuvaamiseksi.
Mitä siinä tehdään:
- kunnioitetaan asiakkaan näkemystä ja hänen sanavalintojaan
- kysytään asiakkaalta, mikä hänen käsityksensä on siitä, miten ongelma vaikuttaa häneen
- kysytään, mitä asiakas on yrittänyt tehdä
- selvitetään, mihin asiaan asiakkaan mielestä pitäisi keskittyä ensin.
Tässä keskustelun vaiheessa terapeutilla on suuri houkutus kuunnella asiakasta asiantuntijan korvin. On kuitenkin tärkeää omaksua ei-tietämisen asenne, kun aletaan selvittää asiakkaan huolia. Asiakkaiden toiveiden kunnioittaminen ja ratkaisujen rakentaminen niiden pohjalle vahvistaa luonnollisella tavalla asiakkaan motivaatioita ja yhteistyöhalukkuutta. Siksi on tärkeä varmistaa, että asiakas itse kertoo sen, mikä ongelman merkitys on hänelle.
Mikä on asiakkaan käsitys siitä, miten ongelma vaikuttaa häneen?
Millä tavalla asia on ongelma? Missä mielessä se siis on ongelma? Kumpi on tärkeämpää?
Tässä keskustellaan siitä, mitä asiakkaan merkitykset ja kokemukset merkitsevät hänelle. Kysymykset tarjoava asiakkaalle tilaisuuden pohtia huolellisesti omaa näkemystään. Ongelman merkitys saattaa muuttua, kun sen vaikutusta asiakkaaseen tarkastellaan. Asiakas saa laajentaa ja muovata omaa määritelmäänsä ongelmastaan. Samalla terapeutti tarkistaa omia olettamuksiaan. (De Jong ja Berg, 2020)
Olen huomannut, että jos oletan tai luulen tietäväni asiakkaasta jotakin hänen vastaustensa perusteella tai muuten, menee olettamukseni usein täysin pieleen. Hyviä keinoja olettamisen sijaan ovat esimerkiksi: kysyä, mitä asiakas tarkoittaa jollakin sanomallaan, lisäkysymyksen kysyminen asiakkaan vastauksen perusteella, sanoa kerro lisää tai kysyä mitä vielä, toistaa jokin asiakkaan käyttämä sana tai lause kysyvästi tai olla hiljaa läsnä ja odottaen. Kuuntelu ei ole enää läsnäolevaa, jos miettii asiakkaan puhuessa seuraavaa kysymystä. Olen oppinut luottamaan siihen, että osaan kysyä, vaikka en mieti seuraavaa kysymystä kuunnellessani. Olen oppinut luottamaan prosessiin.
Mitä asiakas on yrittänyt tehdä?
Asiakkaalta kannattaa myös kysyä, mitä he ovat jo yrittäneet tehdä ongelmiensa ratkaisemiseksi ja muutoksen aikaansaamiseksi. Asiakas on yleensä yrittänyt jo tehdä jotakin, ja nämä yritykset ovat olleet ainakin jossain määrin toimivia. Kysymällä yrityksistä terapeutti pitää asiakastaan kyvykkäänä ihmisenä, jolla on kyky ja taito saada hyviä asioita tapahtumaan elämässään. Omaksumallaan ei-tietämisen asenteen hän saa tietoa asiakkaan onnistumisista ja niistä vahvuuksista, joiden avulla asiakas on saanut onnistumisensa aikaiseksi. (De Jong ja Berg 2020)
Mihin asiaan pitäisi asiakkaan mielestä keskittyä ensin?
Asiakkaat kertovat usein alussa pitkän listan ongelmia. Yleensä heiltä kannattaa kysyä,
mikä näistä ongelmista on se, joka pitäisi ottaa työn alle ensimmäisenä.
Mitä sellaista elämässäsi tapahtuu tällä hetkellä, mikä saa sinut ajattelemaan, että juuri tämä ongelma on syytä ottaa työn alle ensimmäisenä. (De Jong ja Berg 2020)
Tässä auttaa myös Aholan ja Furmanin (2021) ajatus siitä, että kaikki esiin tulevat ongelmat voivat olla itsenäisiä ja toisistaan riippumattomia pulmia eikä niiden välillä tarvitse olla minkäänlaista syy-yhteyttä.
Keskustelua selkeyttää, kun voi lähteä ratkomaan tiettyä asiakkaan esittämää ongelmaa sen sijaan, että ryhtyisi tekemään selkoa yhtä aikaa kaikista asiakkaan muista mahdollisista ongelmista. Kun on selvitetty, mihin asiakas haluaa keskittyä, lähdetään keskustelemaan siitä, minkä asiakas haluaisi olevan elämässään toisin.
Ongelmien ratkaisuista voi lukea useita esimerkkejä Aholan ja Furmanin kirjasta Ongelmista ratkaisuihin - lyhytterapian perusteet. Olen kirjoittanut kirjasta blogikirjoituksen.
Ratkaisukeskeistä asiakastyötä tekevät pyrkivät siis omaksumaan "ei-tietämisen" asenteen: asiakkaat tietävät, mitä he haluavat ja minkälaiset ratkaisut sopivat heille. Mielestäni ei-tietämisen tilan ja läsnäolon ylläpitäminen on yksi vaikeimmista asioista ratkaisukeskeisessä asiakastyössä. Olisi niin helppoa kertoa mielipiteitään, neuvojaan tai kokemuksistaan. Sitä jotkut asiakkaat myös toivovat. Vaikka ratkaisukeskeisessä työskentelyssä ei pääasiallisesti neuvota tai kerrota omia mielipiteitä tai kokemuksia, voi tarvittaessa vaihtaa esim. työnohjaajan, coachin tai terapeutin "hatun" asiantuntijan tai kokemusasiantuntijan hatuksi asiakkaan luvalla, jos on kokemuksia tai tietoa tietystä asiasta tai tehdä ehotuksia.
Keskustelua tulevaisuudesta
Ratkaisukeskeisen lyhytterapian perustajat muun muassa Steve de Shazer ja Insoo Kim Berg tekivät 1980-luvulla tärkeän oivalluksen: keskusteleminen tulevaisuudesta voimaannuttaa asiakkaita. Asiakkaita pyydettiin kuvaamaan yksityiskohtaisen tarkasti sitä, miltä heidän elämänsä näyttäisi, kun heidän ongelmansa on ratkennut. Tämä jo itsessään auttoi asiakkaita pääsemään elämässään eteenpäin. Työryhmän kehittämä menetelmä, jonka avulla asiakas itse kuvailee valoisamman tulevaisuuden, tunnetaan ihmekysymyksenä. (Ratner & Yusuf, 2015).
De Shazer on todennut: "Olemme huomanneet, tällainen nopea vilkaisu tulevaisuuteen auttaa kaikkein tehokkaimmin asiakkaita asettamaan itselleen tavoitteita. Kysymyksen muotoilussa tehdään selkeä ero ongelman ja ratkaisun välillä, sillä olemme huomanneet, ettei ratkaisun löytymisellä ole välttämättä juuri mitään tekemistä ongelmien tai vaikeuksien kanssa." (Ratner & Yusuf, 2015)
Milwaukeen työryhmä oivalsi myös, että lähes jokaiseen ongelmaan liittyy myös myönteisiä poikkeuksia; hetkiä, jolloin ongelma on joko lievempi tai sitä ei ole. Kun asiakkaita pyydettiin keskittymään ongelman sijasta poikkeuksiin, he yleensä edistyivät. Tämä interventio edusti edisti sellaisten ratkaisujen käyttöönottoa, jotka olivat peräisin asiakkaiden omasta taito- ja voimavararepertuaarista. Se, että keskustelujen painopiste siirrettiin menneisyydestä tulevaisuuteen ja aikaisempiin onnistumisiin, johti kolmanteen oivallukseen; edistystä mittaavien asteikkojen käyttöön. (Ratner & Yusuf, 2015)
Ihmekysymys tarjoaa virtuaalisen ja emotionaalisen kokemuksen paremmasta tulevaisuudesta, luo edellytykset poikkeuksien huomaamiselle ja auttaa rakentamaan positiivisen muutoksen puolesta puhuvaa edistystarinaa. Myönteisiä tunteita käsittelevät tutkimukset osoittavat, että myönteisten tunteiden kokeminen ennustaa toipumista ja parantaa ihmisen kykyä omaksua uusia käyttäytymistapoja, taitoja ja ajattelutapoja. (Fiske, 2020)
Ihmekysymys jumitilanteisiin
Ihmekysymys-harjoitus voi olla erityisen hyödyllinen, kun tunnet olevasi juuttunut paikoillesi tai lannistunut ongelmasi suhteen. Se auttaa sinua selventämään, miten toiveesi tai tavoitteesi voisi toteutua todellisessa elämässä. Se auttaa tunnistamaan pienet askeleet, jotka ovat välttämättömiä päästäksesi kohti toiveesi tai tavoitteesi saavuttamista. Ihmekysymys toimii siltana, joka ulottuu yli kuilun sen välillä millaisen elämän haluat ja sen elämän välillä jota nyt elät. Se kutsuu kuvittelemaan ihmeen ja sen jälkeen tunnistamaan askeleet, joita tarvitaan ihmeen aikaansaamiseksi ja pitämään raiteilla kohti unelmaa ja tavoitteita. Ihmesilta on keino ohittaa mielen tiesulkuja, jotka estävät sinua siirtymästä ongelmista ratkaisujen rakentamiseen. (Dolan, 2017)
"Kuvittele, että keskellä yötä nukkuessasi tapahtui ihme, ja toiveesi, tavoitteesi tai unelmasi toteutuisivat. Mikä on ensimmäinen asia, mistä huomaat sen? Mitkä asiat olisivat eri lailla herätessäsi?"
Ihmekysymyksen avulla ratkaisukeskeinen terapeutti tai muuta asiakastyötä tekevä pyytää asiakasta katsomaan tulevaisuuteen, missä hänen nykyiset ongelmansa ovat poissa sekä kuvaamaan, millä tavoin hänen elämänsä on tuolloin erilaista. Vastatessaan ihmekysymykseen asiakkaat sanovat usein, että sitten kun ihme on tapahtunut tätä ja tuota ikävää asiaa EI tapahdu. Tällöin terapeutille tarjoutuu mahdollisuus kysyä, mitä sitten tapahtuu (kun tuota ikävää asiaa ei enää tapahdu). (Fiske, 2020) Jos asiakas sanoo esimerkiksi, ettei olisi enää siellä töissä, voi pyytää häntä kuvittelemaan, mitä sitten tapahtuisi.
Seuraavaksi mietitään ensimmäisiä merkkejä, jotka osoittaisivat, että ihme on tapahtunut. Tehdäksemme ihmeestä todellisuutta on toteutettava jokin käyttäytymismerkeistä, joka todistaa sen tapahtuneen. Käyttäytymisen muutoksen merkkien etsiminen elämässä on voimaannuttavaa, koska ne ovat erityisiä ja itse valittuja. Voimme asteittain liittää muita muutoksia elämäämme kunnes olemme rakentaneet sillan ihmeeseemme. (Dolan, 2017)
Edistystä seurataan ja siihen olisi hyvä saada mukaan tukea antavia ja ei-arvostelevia ihmisiä, jotka ovat valmiita tunnustamaan ja vahvistamaan edistystä. Jos ei ole ketään ihmistä, joka voisi seurata edistystä kohti ihmettä, voi käyttää seuraavaa työvälinettä sen sijaan.
Tämän ihmesillan avulla voit seurata edistymistäsi palaamalla siihen tarpeen mukaan seuraavina päivinä, viikkoina ja kuukausina. (Dolan, 2017)
Voit ladata itsellesi alla olevan ihmekysymys-harjoituksen oman ihmeesi kuvittelemiseen ja pienten askelten ottamiseen.
Epäonnistumisen ja häpeän pelko estää meitä tekemästä asioille mitään. Tällöin jatkuva valittaminen ongelmista jatkuu. Koska meiltä puuttuu luottamusta omiin kykyihimme, olemme musertuneita siitä, miten kaukana nykyinen elämä on halutusta elämästä. Ratkaisukeskeisen työskentelyn tavoitteena on auttaa silloittamaan tuo etäisyys pilkkomalla se sarjaksi askelia, jotka ovat niin pieniä ja asteittaisia, etteivät ne tunnu ylivoimaisilta. On tärkeä aloittaa pienestä. Jopa pienimmillä käyttäytymisen muutoksilla on positiiviset seurannaisvaikutukset myös läheisiin ihmisiin. Kuvittelemalla pieniä, aktiivisia, havaittavia merkkejä oman ihmeemme toteutumisesta, tunnistamme saavutettavissa olevia ja ei-pelottavia käyttäytymisiä, joita voimme edelleen kehittää. (Dolan, 2017)
Pieni askel -työväline
Aloita piirtämällä suora viiva, jossa on merkki tai symboli molemmissa päissä.
Kuvittele, että vasen merkki kuvaa kohtaa, jossa olit ihmesillallasi ennen kun vastasit ihmekysymykseen. Oikealla puolella oleva merkki ilmaisee tulevaa hetkeä, jolloin elät kuvittelemaasi elämää.
Piirrä nyt ihmesiltaasi merkki kuvaamaan kohtaa, jossa olet tällä hetkellä.
Mitä sinun olisi tehtävä siirtyäksesi yhden askeleen eteenpäin ihmesillallasi?
Minkä pienen askeleen voisit ottaa, tai jatkaa, joka todistaisi edistyksestäsi? Harkitse tekoja, jotka voisi toteuttaa seuraavan päivän aikana. (Dolan, 2017)
Tavoitteen kirkastaminen - Kysymistä ja kuuntelua toivotusta tulevaisuudesta
Tavoitteiden tulee ennen kaikkea olla tärkeitä asiakkaalle. Kun terapeutti tekee töitä ymmärtääkseen, mitä asiakas haluaa elämältään, asiakas kokee, että häntä kunnioitetaan, hänen itsekunnioituksensa mitä luultavimmin kasvaa ja hän on motivoituneempi tekemään jotakin asioiden muuttamiseksi. (De Jong ja Berg, 2020)
Hyvin määriteltyjen tavoitteiden ominaisuudet
Kun asiakas on alustavasti todennut, minkälaisia muutoksia hän haluaisi nähdä elämässään, terapeutti avaa keskustelun, jonka tarkoituksena on muuttaa abstraktit ja epäselvät määritelmät konkreettisiksi, eläviksi visoiksi siitä, minkälaista elämä olisi, kun ongelma on ratkaistu. Tätä prosessia kutsutaan hyvin määriteltyjen tavoitteiden kehittämiseksi tai määrittelemiseksi. (De Jong ja Berg, 2020)
Ihmekysymys auttaa kirkastamaan tavoitteita. Sen jälkeen on helpompi pohtia sitä, mitä asiakas haluaa.
Hyvin määritelty tavoite:
- on asiakkaalle tärkeä ja merkityksellinen
- on kuvaus siitä, mitä ihmisten välillä käytännössä tapahtuu
- sisältää tiedon siitä, mistä tilanteesta ja paikasta se kertoo
- kuvaa sitä, miten ihmiset toimivat, kun ongelmaa ei enää ole, ei pelkästään sitä että jotakin ongelmaa ei ole
- kuvaa sitä, miten muutos alkaa pikemminkin kuin sitä, mitä pitkällä tähtäimellä halutaan saada aikaiseksi
- kertoo sen, mikä on asiakkaan oma osuus muutoksessa
- on realistinen ja toteuttamiskelpoinen ja
- on konkreettinen, mitattavissa oleva ja kuvaa sen, miten ihminen toimii, kun tavoite on saavutettu. (Fiske, 2020)
Hyödynnä sitä, mitä asiakas tuo
Ratkaisukeskeisyydessä pyritään hyödyntämään sitä, mitä asiakas tuo. Tämä on yksi Milton Ericksonin lahjoista auttamistyölle. Erickson hyödynsi asiakkaan kykyjä ja uskomuksia kehittäessään kulIekin asiakkaalle sopivan hoitokeinon. Tätä lähestymistapaa tukee jo yli 40 vuotta jatkunut tutkimustyö, joka osoittaa että "asiakkaaseen liittyvät tekijät" ovat tärkein yksittäinen myönteisiin hoitotuloksiin vaikuttava seikka. Se selittää jopa 40 prosenttia hoitotuloksista, kun terapeutin käyttämä terapiamenetelmä selittää siitä vain 15 prosenttia. (Fiske, 2020)
Ericksonin mukaan terapeutin tehtävä on olla joustava ja pyrkiä aktiivisesti yhteistyöhön asiakkaan kanssa eikä toisinpäin. Ei pidä yrittää sovittaa ihmisiä omaan käsitykseesi siitä, millaisia heidän tulisi olla, vaan koettaa keksiä, millainen heidän oma käsityksensä itsestään on. Kun asiakas tulee vastaanotolle ja kertoo hirveän negatiivisia asioita, sitä alkaa tutkia tältä puolelta ja tuolta puolelta, yläpuolelta ja alapuolelta, takaa ja edestä, sillä kolikolla on aina kaksi puolta. (Mattila, 2020)
Erickson osasi hyödyntää jopa asiakkaan oireisiin liittyviä voimavaroja yllättävillä tavoilla, usein vaihtamalla näkökulmaa: "Älä koskaan taistele vastaan, torju tai yritä kiistää mitään käyttäytymistä, jonka potilas tuo vastaanotolle. Sen sijaan tarkastele sitä, tutki sitä, pohdi miten sitä käyttäisit, ja sitten keksi spesifit tavat tehdä niin." Erickson hyödynsi myös asiakkaan luontaisia kiinnostuksen kohteita. Tämä parantaa yhteistyösuhdetta asiakkaiden kanssa, mikä on yksi tärkeimmistä asioista terapian onnistumiselle. (Mattila, 2020)
Keskity siihen, mikä on asiakkaalle tärkeää
Ratkaisukeskeisessä työskentelyssä ohjaaja kysyy asiakkaan kertomiin asioihin liittyviä kysymyksiä, jotka auttavat asiakasta tarkastelemaan ja ajattelemaan omaa tilannettaan itsensä kannalta hyödyllisesti ja merkityksellistä muutosta tukien: mikä siinä on tärkeää sinulle? mitä se merkitsee sinulle?. (Shennan, 2014)
Insoo Kim Berg muistuttaa: "Jos aiot auttaa ihmisiä muuttumaan, sinun on ensimmäiseksi saatava heidän huomionsa." Saadaksemme asiakkaan huomion kannattaa keskittyä siihen, mikä heille on tähdellistä, merkityksellistä ja tärkeää. Voimme hyödyntää sitä, mitä asiakas tuo etsimällä keinoja, joiden avulla voimme yhdessä hyödyntää kaikkea sitä toimivaa, mitä asiakas jo tekee ja kaikkea sellaista, mikä on asiakkaalle merkityksellistä ja tärkeää. Hyödyntämisen käsitettä ja käyttämistä terapiatyössä tukee jo yli 40 vuotta jatkunut tutkimustyö, joka osoittaa, että asiakkaaseen liittyvät tekijät ovat tärkein yksittäinen myönteisiin hoitotuloksiin vaikuttava seikka selittäen 40 prosenttia hoitotuloksesta. (Fiske, 2020)
Uusia tapoja ongelmien näkemiseen ja ratkaisemiseen
Mielestäni parhain palaute, jonka olen saanut työnohjausasiakkaalta on: "Maailma ei muuttunut, mutta se, miten suhtautuu asioihin muuttui." Kyse on näkökulman vaihtamisen taidosta ja näkökulmissa liikkumisesta. Olin todella onnellinen tämän asiakkaan oivalluksesta. Reaktiot olosuhteisiin ovat muutettavissa mm. fenomenologisella asenteella. Kehitetään vaihtoehtoisia fenomenologisia asenteita tekemään tilanteesta selviämisen helpommaksi ja vähemmän stressaavaksi. (Mattila, 2020)
Tätä kaipasi yhden työnohjausryhmän osallistuja sen sijaan, että koki olevansa kyynistynyt kaikkeen työhön liittyvään ja haluavansa vain maata sohvalla ja katsoen murhasarjoja suoratoistoista.
Ratkaisukeskeisessä lyhytterapiassa näkökulman vaihtamista pidetään perustavimpana ja välttämättömimpänä osana muutosprosessia. Terapiassa ei ole kyse ongelmien poistamisesta vaan kontekstista, jonka terapeutti tarjoaa asiakkaalle uusien merkitysten kehittelemiseen ja jossa etsitään uusia tapoja nähdä visaiset ongelmat, jotka toivat asiakkaan terapeutin luo. Terapeutti avaa kysymyksiä asettamalla mahdollisuuden löytää uusia tapoja nähdä asiakkaan ongelmat. Asiakkaille ehdotetaan huomion kiinnittämistä aiemmin huomiotta jääneisiin puoliin heidän elämässään ja/tai heidän elämänsä positiivisten puolien ajattelemista. Näin alkaa ratkaisujen rakentaminen. Ratkaisun, joka sopii asiakkaan elämäntapaan. Positiivisten tulevaisuusvisioiden pohtiminen voi olla monin tavoin hyödyllistä. Se antaa ihmiselle jotakin tavoiteltavaa, vahvistaa optimismia ja auttaa asettamaan tavoitteita. (Mattila, 2020)
Ericksonilla oli todellinen kyky nähdä asiat uudessa valossa: Jos asiakas toteaa, että hän aina yrittää ja epäonnistuu, Erickson painottaa hänen päättäväisyyttään ja kykyään yrittää. Jos asiakas käyttäytyy passiivisesti, Erickson kiinnittää huomion hänen kykyynsä kestää tilanteita jne. Erickson uskoi, että asiakkailla on ongelmia, koska heillä on opittuja rajoitteita. He ovat juuttuneet tiettyihin ajatuksiin ja viitekehyksiin eivätkä siksi pääse hyödyntämään omia kykyjään ja taitojaan parhaalla mahdollisella tavalla. (Mattila, 2020)
Usein on myös tärkeä miettiä, voisimmeko omaksua rauhallisempia ja vähemmän vaativia suhtautumistapoja itseemme. Itsemyötätuntoinen asennoituminen on mielen vaste tyynnyttävälle hengitykselle. Täältä voit lukea blogikirjoituksen Oman suhtautumistavan muuttamisesta.
Reteaming-valmennus
Reteaming-valmennus on yksilöiden ja yhteisöjen vaiheittain etenevä ratkaisukeskeinen kehittämismenetelmä, jossa prosessinomaisesti autetaan ryhmiä asettamaan tavoitteet, kasvatetaan motivaatiota tavoitteen saavuttamiseksi ja sitoutetaan asianomaiset osaksi myönteistä muutosprosessia. Reteming-prosessi sisältää 12 vaiheittain etenevää askelta.
Ratkaisukeskeinen sovittelu
Ihmissuhdeongelmat ovat viime vuosina nousseet työelämätutkimuksen keskiöön merkittävimpänä henkisen kuormituksen aiheuttajana. Sosio-emotiivisten stressitekijöiden määrän nähdään olevan kasvussa.
Toimivan työyhteisön tuntomerkki ei ole ongelmattomuus vaan se, miten ongelmia kyetään käsittelemään ja ratkomaan. Kun ristiriitoja käsitellään avoimesti keskustellen, kaikkien yhteistyötaidot ja vuorovaikutustaidot voivat vahvistua. Parhaimmillaan ongelmat ja ristiriidat ovat kaikille äärimmäisen hyvä mahdollisuus oppia ja kehittyä.
Ratkaisukeskeinen sovittelija auttaa avoimen keskusteluyhteyden löytymisessä osapuolten välille. Ratkaisukeskeisen prosessin aikana osapuolet pohtivat itse uusia tapoja miten toimimalla saavutetaan toivotut muutokset.
Miksi ratkaisukeskeisyys toimii aivotutkimusten mukaan?
Ongelmiin ja ei-toivottuun käyttäytymiseen fokusointi lisää ongelmia. Jos kiinnitämme huomiomme mahdollisuuksiin, ne kasvavat. Jos kiinnität huomiosi ongelmiin, ne paisuvat. Myönteisillä tunteilla on vahvistava ja rakentava vaikutus. Se, mihin kiinnitetään huomio, kasvaa ja voimistuu. Tässä yhtälössä tärkeä merkitys on annetun huomion laadulla. Kun kiinnität huomiosi tunteisiin arvostavalla ja hyväntahtoisella tavalla, negatiiviset ja positiiviset tunteet reagoivat toisiinsa nähden päinvastaisella tavalla: negatiiviset tunteet lievenevät, positiiviset tunteet vahvistuvat. Kun annat tunteille hyväntahtoista, arvostavaa huomiota, saat lääkettä negatiivisille tunteille ja ravintoa positiivisille tunteille. (Rantanen ym. 2020)
Parhaat kysymykset ovat nykyhetkeen ja tulevaisuuteen fokusoituneita ja muuttavat vastaanottajan aivoja tekemällä uusia yhteyksiä hermosolujen välille. Tämä puolestaan tuottaa uudenlaisia ajattelupolkuja ja oppimista.
Tulevaisuuskysymykset muodostavat aivoissa kuvia, jotka ohjaavat toimintaa.
Neuvominen tuottaa aivoissa ärsytyksen, joka estää asian ymmärtämistä.
Tavoitekysymykset aktivoivat aivojen kuorikerroksen.
Myönteiset odotukset ja vahvuuksista keskustelu vaikuttaa aivojen mielihyvää käsittelevillä alueilla, mistä seuraa myönteinen kierre.
(Sirkku Ruutu, 2020, Executíve Coach -koulutusmateriaali)
VINKKI: Ennen sinulle jännittävää tai stressaavaa tilannetta käytä aivojasi hyväksesi.
Kysy itseltäsi kysymyksiä, jotka auttavat ohjaamaan toimintaasi:
- Kuvittele, että tilanne/asia on mennyt hyvin, ollut todellinen onnistumistarina.
- Mistä huomaan sen? Mistä muut huomaavat sen? Miten he reagoivat? Miten itse reagoit? Miten reagoit muiden reaktoihin? Kannattaa huomioida pienimmätkin onnistumisen merkit.
- Minkä tekemistä, minkälaista ajattelua tai minkälaisia tuntemuksia kannattaa jatkaa ja vahvistaa hyvien tulosten toistamiseksi? Mistä sait kiitosta?
Ongelmapuheesta ratkaisupuheeseen
Kun ongelmakeskeisessä lähestymistavassa aloitetaan kysymällä, mitkä asiat ovat tällä hetkellä vialla, ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa kysytään, miten asioiden halutaan olevan tulevaisuudessa, käännetään ongelmat muutostoiveiksi. Tämä on mahdollista, sillä kaikkiin ongelmiin liittyy aina jokin muutostoive. Jos työyhteisössä esimerkiksi on huono yhteishenki, ongelma voidaan ilmaista tavoitteena toteamalla, että työyhteisöön halutaan saada hyvä yhteishenki. Niin kauan kun puhutaan huonosta yhteishengestä, ihmisillä on taipumus miettiä sitä, missä on vika tai kenestä ongelma johtuu. Kun siirrytään puhumaan tavoitteena hyvästä yhteishengestä, keskustelun sävy muuttuu toiveikkaammaksi ja rakentavammaksi. Tavoitteesta liikkeelle lähteminen auttaa ihmisiä pohtimaan sitä, mitä tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi käytännössä ja löytämään keinoja sen saavuttamiseksi. (Furman & Ahola, 2015)
Kun lähtökohtana on se, miten asioiden toivotaan olevan, voidaan kysyä, mitä tavoitteen eteen on jo tehty ja mitä vastaavanlaisia tavoitteita on jo saavutettu aikaisemmin. Aikaisemmista onnistumisista ja jo tapahtuneesta edistyksestä keskusteleminen antaa mahdollisuuden pohtia sitä, mitä sellaista työryhmän jäsen ovat jo tehneet, mistä on ollut hyötyä. Tämä keskustelu tuottaa kiittäviä selityksiä, kun taas ongelmia analysoidessa syntyy syyttäviä selityksiä. Kiittävät selitykset saavat ihmiset kokemaan, että heitä arvostetaan ja se puolestaan tuottaa leppoisan ja toiveikkaan tunnelman, joka on otollinen yhdessä tapahtuvalle luovalle ratkaisujen ideoinnille. (Furman & Ahola, 2015)
Siinä missä ongelmakeskeisellä lähestymistavalla on taipumus tuottaa syyttelevien selitysten noidankehä, ratkaisukeskeinen lähestymistapa johtaa usein positiiviseen kehään. Kun tilanne paranee, vaikka vähänkin, voidaan seuraavan kerran asiasta keskusteltaessa pohtia yhdessä sitä, mistä edistyminen johtuu. Tämä tuottaa kiittäviä selityksiä ja yhteisen onnistumisen kokemuksen, joka lisää työntekijöiden halua tehdä yhteistyötä myös jatkossa. (Furman & Ahola, 2015)
Muodostuva positiivinen kehä on kuvattu alla olevassa kuvassa (Ben Furman ja Tapani Ahola. Cooperation. Ratkaisukeskeinen työyhteisö ja kuinka se tehdään):
Lähteet
Ahola, T. & Furman, B. 2020. Ongelmista ratkaisuihin - Lyhytterapian perusteet.
Furman, B. & Ahola, T. Cooperation. 2015. Ratkaisukeskeinen työyhteisö ja kuinka se tehdään. Lyhytterapiainstituutti.
De Jong, P. & Berg,
I. K. 2020. Ratkaisukeskeisen terapian oppikirja. Lyhytterapiainstituutti.
Dolan, Y. 2017. Pieni askel - Tie hyvään elämään traumaattisen kokemuksen jälkeen. Lyhytterapiainstituutti.
Fiske, H. 2020. Elämästä on kysymys - Itsemurhakriisin ratkaisukeskeinen hoito. Lyhytterapiainstituutti.
Hirvihuhta, H. & Litovaara, A. 2003. Ratkaisun taito. Tammi.
Mattila, A. S. 2020. Ratkaisu: Ajattele toisin. WSOY.
Ratner, H. & Yusuf, D. 2015. Lasten ja nuorten ratkaisukeskeinen ohjaus ja neuvonta. Lyhytterapiainstituutti.
Shennan, G. 2014. Solution Focused Practice - Effective Communication to Facilitate Change.