Valmistuttuani vuonna 2001 yhteiskuntatieteiden maisteriksi olin kiinnostunut tehtävistä, joissa sai suunnitella, kehittää, olla ihmisten kanssa ja matkustella. Työurani alussa toimin kehittämisprojekteissa, jotka tuntuivat unelmatyöpaikoilta. Mielestäni ihmisiä, joihin kehittämisprosessi vaikutti, ja heidän ajatuksiaan, ei kuitenkaan huomioitu tai kuultu riittävästi kehittämistyössä. Pohdin myös, miksi monet muutoshankkeista epäonnistuvat. 

Aloin kaivata uusia osallistavampia välineitä ja ihmisläheisempää työskentelytapaa työhöni. Tutustuin ensin työ- ja organisaatiopsykologiaan, josta sain perusteita ajatuksilleni osallistavasta kehittämisestä ja siinä mukana olevien kuulemisen tärkeydestä.

"Kehittämistyössä tulisi pitää käytännön työelämää itsearvoisena lähtökohtana ja olisi kuunneltava käytännön toimijoiden puhetta pitäen heidän puhettaan totena." (Pauli Juuti) 

Tämän jälkeen hakeuduin ammattikorkeakoulun erikoistumisopintoihin Muutos ja kehittäminen - lähiesimiehen haasteet sosiaali- ja terveysalalla. Sen jälkeen hain vielä enemmän osallistavampia välineitä ryhmänohjaajakoulutuksesta. Seuraavaksi aloin etsiä minulle sopivaa työnohjaajakoulutusta. 

Hain ratkaisukeskeiseen työnohjaajakoulutukseen, vaikka ratkaisukeskeisyys ei silloin ollut minulle käsitteenä kovin tuttu. Jollain tapaa se erottautui eri koulutuksista ajatusmaailmaani sopivana. Ajattelen, että kaikki aiempi koulutukseni ja oppimani johdatti minua sinne. Positiivinen psykologia on kulkenut matkassani jo työnohjaajaopiskeluista lähtien. Laajaa vahvuusajattelua, Voimakehää, olen käyttänyt työssäni vuodesta 2020. 

Valmistuin ratkaisukeskeiseksi työnohjaajaksi ja organisaation kehittäjäksi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian työnohjaajakoulutuksesta vuonna 2011. Työni tarkoitus oli alkanut muotoutua: Työnohjauksen ammattilaisena missionani ja intohimonani on parantaa työelämää niin, että tullaan toimeen muiden kanssa ja ymmärretään toisiamme paremmin. 

Työni tarkoitus on olla mukana työyhteisöissä luomassa keskustelukulttuuria, jossa on 

  • kaikki tulevat kuulluksi ja kuulevat; pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan omaa työtään koskeviin asioihin mm. psykologista turvallisuutta lisäämällä
  • yhteisellä vuoropuhelulla luodaan yhteisöllisyyttä ja sovun henkeä; opitaan ymmärtämään paremmin itseään ja muita sekä omaa ja muiden työn tekemisen tapoja
  • arvostetaan jokaista työyhteisön jäsentä ja hänen kokemuksiaan totena kuten arvostavan kohtaamisen perusperaatteisiin kuuluu
  • ongelmanratkaisuun käytetään olemassa olevia voimavaroja, mahdollisuuksia ja ratkaisuideoita.

Keskustelukulttuurin kehittäminen

Olen vuosien aikana opiskellut lisää ja käyttänyt työssäni menetelmiä työyhteisön osallistamiseksi sekä yhteisöllisyyden, yhteistyön ja vuorovaikutuksen parantamiseksi. Näissä koulutuksissa, kuten ratkaisukeskeiset työnohjaaja ja organisaation kehittäjä -koulutus ja työyhteisösovittelijakoulutus, Executive ja Team Coach -koulutus, voimauttavan valokuvauksen perusteet -koulutus, Cooperation kouluttajakoulutus, Art of Hosting ja voimakehävalmentaja- ja mentorikoulutus,  yksi tärkeimmistä ydinkysymyksistä on työyhteisön keskustelukulttuurin kehittäminen:

  • kaikkiin suhtaudutaan arvostavasti; katsotaan arvostavilla silmillä
  • kuunnellaan ja osallistutaan dialogisesti
  • rakennetaan yrityksiä ja työyhteisöjä, joissa keskustelut ovat voimavaroja, mahdollisuuksia, ratkaisuideoita, uusia ajattelutapoja ja toimintamalleja avaavia
  • kuinka kaikki sen jäsenet voivat vaikuttaa ja osallistua lopputulokseen ja kuinka kohtaamisista saadaan merkityksellisiä ja yhteistyötä vahvistavia
  • tunnistetaan ja otetaan vahvuudet laaja-alaiseen käyttöön
  • opitaan johtamaan paremmin ajattelua, tunteita ja toimintaa yksilö- ja ryhmätasolla.

Miten keskustelukulttuurin parantaminen on mahdollista?

Työnohjauksessa ja coachingissa on tärkeää luoda yhdessä ohjattavien kanssa muutosta tukevaa keskustelukulttuuria ihmisläheisellä ja arvostavalla lähestymistavalla. Tällaisessa dialogisessa keskustelukulttuurissa kaikki tulevat kuulluksi ja kuulevat toisiaan sekä pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiseen oppimiseen ja reflektointiin. 

Ratkaisukeskeisenä lyhytterapeuttina pystyn tarjoamaan matalan kynnyksen keskusteluapua ja lyhytterapiaa haastavien työ- ja yksityiselämän tilanteiden sekä tunteiden ja ahdistuksen käsittelyyn. Lyhytterapiaa pidetään erityisen tuloksellisena työelämään liittyvien paineisten tilanteiden kuten masennuksen sekä ahdistus- ja jännitystilojen käsittelyssä.

Työnohjauksen ja coachingin yhtenä tarkoituksena on auttaa ohjattavia ymmärtämään paremmin itseään, toisiaan ja työtään; omaa ja muiden ajattelua ja tunteita, oppia tuntemaan ja arvostamaan toisen tapaa tehdä töitä; oppia kysymään, mitä toinen tarkoittaa, kun en ymmärrä jotakin. Tutustuminen, ymmärryksen lisääntyminen omasta ja toisen tavasta tehdä työtä sekä tarkennuksen pyytäminen auttavat ennaltaehkäisevästi vähentämään ristiriitoja. 

Työyhteisösovittelussa  puolestaan rakennetaan yhteyttä toiseen ihmiseen ja avataan keskustelua osapuolten välille. Ymmärrys toisen näkökulmasta lisääntyy kuuntelun ja keskustelun kautta. Toimivan työyhteisön tuntomerkki ei ole ongelmattomuus vaan se, miten ongelmia kyetään käsittelemään ja ratkomaan. Parhaimmillaan ongelmat ja ristiriidat ovat kaikille äärimmäisen hyvä mahdollisuus oppia ja kehittyä. Kun ristiriitoja käsitellään avoimesti keskustellen, kaikkien yhteistyötaidot ja vuorovaikutustaidot vahvistuvat.

Tämä toteutuu, kun työntekijät saavat luottamuksellisen ja turvallisen ajan ja paikan kuulluksi tulemiselle, työn reflektoinnille, motivoitumiselle, näkökulmien ja ajatusten avartamiselle sekä oivaltamiselle ja oppimiselle. Turvallisessa ja luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa voidaan keskustella hankalistakin asioista.

Kokemukseni

Minulla on yli 15 vuoden työkokemus sosiaali- ja terveysalan asiakas-, esimies-, kehittämis- ja projektitöistä kunnassa, valtiolla, järjestöissä ja ammattikorkeakoulussa.

Olen toiminut työnohjaajana, coachina ja organisaation kehittäjänä vuodesta 2011 sosiaali-, terveys- ja opetus- ja työllistämisalalla sekä erilaisissa projekteissa julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa sekä järjestöissä. Olen työskennellyt työyhteisöjen, tiimien/ryhmien, esihenkilöryhmien ja yksilöiden kanssa. Yksilöasiakkaani ovat olleet pääasiassa esihenkilöitä. Laajaa vahvuusajattelua, Voimakehää, olen käyttänyt työssäni vuodesta 2020.

Olen ollut mukana järjestö- ja yhdistystoiminnassa rivijäsenestä puheenjohtajaan teini-iästä lähtien. Tällä hetkellä olen Ratkes ry:n hallituksen varajäsen ja Suomen työnohjaajat ry:n (STOry) hallituksen jäsen sekä tutkimusfoorumin koordinaattori.

Muu koulutukseni

Ratkaisukeskeistä coach -koulutusta täydentävät lyhytterapeuttiset opinnot, Lyhytterapiainstituutti, 2022-2023

Työyhteisösovittelijakoulutus, Oulun yliopisto, 2021-2022

Certified Executive and Team coach-koulutus, Siria Koulutus- ja kehittämiskeskus Oy/Dexter, 2020-2021

VOIMAKEHÄ®-mentori, Oulun ammattikorkeakoulu/Vahvuuttamo Oy, 2020-2021

Työ- ja organisaatiopsykologian aineopinnot, UEF Aducate, 2020-

Microkonstellaatio-koulutus, TaitoBa House, 2019

TOTTI -ohjaaja koulutus, TaitoBa House, 2019

Sosiaalisen median yhteisömanagerin peruskurssi, Otavan opisto, 2019

Art of Hosting - Innosta työyhteisösi osallistumaan, 2017; Rakenna siltoja dialogilla, Otavan opisto, 2018

Perhekonstellaatio-koulutus, Kiehinen, 2017-2018

Cooperation kouluttajakoulutus 2016 (Lyhytterapiainstituutti)

Voimauttavan valokuvauksen ammatilliset perusteet, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, 2012

Työ- ja organisaatiopsykologian perusopinnot (25 op), Itä-Suomen yliopisto, 2010

Vertaisryhmän ohjaajien kouluttajakoulutus, Mannerheimin lastensuojeluliitto, 2010

Johtamisen aineopintoja (8 op), Itä-Suomen yliopisto, 2009

Ryhmänohjaajakoulutus, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, 2008

Muutos ja kehittäminen - lähiesimiehen haasteet sosiaali- ja terveysalalla erikoistumisopinnot (25 op), Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 2005

Yhteiskuntatieteiden maisteri, Joensuun yliopisto, 2001

Yhteistyökumppaneitani