Tarinani
Valmistuttuani vuonna 2001 yhteiskuntatieteiden maisteriksi olin kiinnostunut tehtävistä, joissa sai suunnitella, kehittää, olla ihmisten kanssa ja matkustella. Työurani alussa toimin kehittämisprojekteissa, jotka tuntuivat unelmatyöpaikoilta. Mielestäni ihmisiä, joihin kehittämisprosessi vaikutti, ja heidän ajatuksiaan, ei kuitenkaan huomioitu tai kuultu riittävästi kehittämistyössä. Pohdin myös, miksi monet muutoshankkeista epäonnistuvat.
Aloin kaivata uusia osallistavampia välineitä ja ihmisläheisempää työskentelytapaa työhöni. Tutustuin ensin työ- ja organisaatiopsykologiaan, josta sain perusteita ajatuksilleni osallistavasta kehittämisestä ja siinä mukana olevien kuulemisen tärkeydestä.
Seuraavat Pauli Juutin sanat ovat vaikuttaneet työskentelytapaani:
"Kehittämistyössä tulisi pitää käytännön työelämää itsearvoisena lähtökohtana ja olisi kuunneltava käytännön toimijoiden puhetta pitäen heidän puhettaan totena."
Tämän jälkeen hakeuduin ammattikorkeakoulun erikoistumisopintoihin Muutos ja kehittäminen - lähiesimiehen haasteet sosiaali- ja terveysalalla. Sen jälkeen hain vielä enemmän osallistavampia välineitä ryhmänohjaajakoulutuksesta. Seuraavaksi aloin etsiä minulle sopivaa työnohjaajakoulutusta.
Ratkaisukeskeiseksi työnohjaajaksi
Hain ratkaisukeskeiseen työnohjaajakoulutukseen, vaikka ratkaisukeskeisyys ei silloin ollut minulle käsitteenä kovin tuttu. Jollain tapaa se erottautui eri koulutuksista ajatusmaailmaani ja ihmiskäsitykseeni sopivana. Ajattelen, että kaikki aiempi koulutukseni ja oppimani johdatti minua sinne.
Valmistuin ratkaisukeskeiseksi työnohjaajaksi ja organisaation kehittäjäksi Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian työnohjaajakoulutuksesta vuonna 2011. Olen toiminut siitä asti työnohjaajana ensin sivutoimisesti ja vuodesta 2017 kokoaikaisesti.
Lue täältä, mitä ratkaisukeskeisyys tarkoittaa minulle
Voit lukea täältä, miten teen ratkaisukeskeistä työnohjausta.
Missioni: Tullaan paremmin toimeen toistemme kanssa
Työni tarkoitus oli alkanut muotoutua:
Työnohjauksen ja työyhteisökehittämisen ammattilaisena missionani ja intohimonani on parantaa työelämää niin, että tulemme paremmin toimeen toistemme kanssa ja ymmärrämme toisiamme paremmin. Tämä missio on kestänyt ja johti opiskelemaan työyhteisösovittelijaksi (2021-2022).
Perustin myös blogin Unelmia paremmasta työelämästä työnohjaajaksi valmistumiseni jälkeen, koska halusin kertoa työelämään liittyvistä ajatuksistani ja kokemuksistani käytännönläheisesti ja teoriaan sopivasti turvautuen työnohjaajan ja työyhteisökehittäjän näkökulmasta ja myöhemmin myös muiden osaamisalueiden näkökulmista.
Pääset lukemaan kirjoituksiani täältä.
Toinen missioni: Kokonaisvaltainen hyvinvointi
Työyhteisöjen kehittämisen lisäksi ihmisten kokonaisvaltainen hyvinvointi on lähellä sydäntäni. Positiivinen psykologia ja humanistinen ihmiskäsitys on kulkenut matkassani jo työnohjaajaopiskeluista lähtien. Hyvinvointiajattelua tukee positiiviseen psykologiaan pohjautuva laaja vahvuusajattelu ja ratkaisukeskeisyys ihmiskäsityksineen.
Olen käyttänyt työssäni laajaa vahvuusajattelua, Voimakehää, vuodesta 2020 työyhteisöjen vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Laajassa vahvuuajattelussa ajatellaan: Ihminen voi hyvin, kun hän voi toimia työssään ja elämässään "voimavyöhykkeellään" eli voi hyödyntää erilaisia vahvuuksiaan samanaikaisesti.
Opiskelin ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi vuosina 2022-2023 saadakseni keinoja yksilön hyvän elämän ja muutostoiveiden saavuttamisen tukemiseen. Ratkaisukeskeisenä lyhytterapeuttina pystyn tarjoamaan matalan kynnyksen keskusteluapua ja lyhytterapiaa haastavien työ- ja yksityiselämän tilanteiden sekä tunteiden ja ahdistuksen käsittelyyn. Lyhytterapiaa pidetään erityisen tuloksellisena työelämään liittyvien paineisten tilanteiden kuten masennuksen sekä ahdistus- ja jännitystilojen käsittelyssä.
Vireysvalmentaja (NPTI)®-koulutuksesta olen saanut lisää välineitä ihmisten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen erityisesti stressin ja palautumisen eli vireystilojen säätelyyn. Lue lisää vireysvalmennuksesta täältä.
Perustin blogin Unelmia paremmasta työelämästä työnohjaajaksi valmistumiseni jälkeen, koska halusin kertoa työelämään liittyvistä ajatuksistani ja kokemuksistani käytännönläheisesti ja teoriaan sopivasti turvautuen työnohjaajan ja työyhteisökehittäjän näkökulmasta ja myöhemmin myös muiden osaamisalueiden näkökulmista.
Keskustelukulttuurin kehittäminen
Olen vuosien aikana opiskellut lisää ja käyttänyt työssäni menetelmiä työyhteisön osallistamiseksi, yhteisöllisyyden, yhteistyön ja vuorovaikutuksen parantamiseksi sekä sovun edistämiseksi. Työni tarkoitus on olla mukana työyhteisöissä parantamassa yhteistyötä edistävää keskustelukulttuuria.
Näissä koulutuksissa, kuten ratkaisukeskeiset työnohjaaja ja organisaation kehittäjä -koulutus ja työyhteisösovittelijakoulutus, Executive ja Team Coach -koulutus, reteaming-valmentaja, voimauttavan valokuvauksen perusteet -koulutus, Cooperation kouluttajakoulutus, Art of Hosting ja voimakehävalmentaja- ja mentorikoulutus, yksi tärkeimmistä ydinkysymyksistä on psykologisen turvallisuuden ja työyhteisön keskustelukulttuurin kehittäminen:
- kehitetään sopua edistävää restoratiivista keskustelukulttuuria: yhteisellä vuoropuhelulla luodaan yhteisöllisyyttä ja sovun henkeä; opitaan ymmärtämään paremmin itseä ja muita sekä omaa ja muiden työn tekemisen tapoja
- arvostetaan jokaista työyhteisön jäsentä ja pidetään hänen kokemuksiaan totena kuten arvostavan kohtaamisen perusperaatteisiin kuuluu
- kuunnellaan ja keskustellaan dialogisesti: rakennetaan yrityksiä ja työyhteisöjä, joissa keskustelut ovat voimavaroja, mahdollisuuksia, ratkaisuideoita, uusia ajattelutapoja ja toimintamalleja avaavia
- tunnistetaan laaja-alaisesti ihmisten vahvuuksia itsetuntemuksen, itsereflektion, työnimun, työhyvinvoinnin, positiivisen psykolologisen turvallisuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi
- opitaan johtamaan paremmin ajattelua, tunteita ja toimintaa yksilö- ja ryhmätasolla mm. tunnesäätelyn ja vireystilansäätelyn avulla.
Miten keskustelukulttuurin parantaminen on mahdollista?
Kun työntekijät saavat luottamuksellisen ja turvallisen ajan ja paikan kuulluksi tulemiselle, työn reflektoinnille, motivoitumiselle, näkökulmien ja ajatusten avartamiselle sekä oivaltamiselle ja oppimiselle on mahdollista parantaa yhteistyötä ja keskustelukulttuuria.
Ohjaustyössä yksi tärkeimmistä asioista ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on taata psykologinen turvallisuus kaikille osapuolille. Turvallisessa ja luottamuksellisessa vuorovaikutuksessa voidaan keskustella hankalistakin asioista. Asiakaspalautteista on luettavissa, että ohjauksissani pystytään keskustelemaan myös hankalista asioista.
Kaikissa keskusteluissa keskitytään siihen, mikä on ihmisille ja yhteisöille tärkeää ja merkityksellistä. Dialogisessa, arvostavassa ja restoratiivisessa keskustelukulttuurissa kaikki tulevat kuulluksi ja kuulevat toisiaan sekä pääsevät osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiseen oppimiseen ja reflektointiin.
Työnohjauksen, coachingin ja työyhteisösovittelun yhtenä tarkoituksena on auttaa ohjattavia ymmärtämään paremmin itseään, toisiaan ja työtään; omaa ja muiden ajattelua ja tunteita, oppia tuntemaan ja arvostamaan toisen tapaa tehdä töitä; oppia kysymään, mitä toinen tarkoittaa, kun ei ymmärrä jotakin. Tutustuminen, ymmärryksen lisääntyminen omasta ja toisen tavasta tehdä työtä sekä tarkennuksen pyytäminen auttavat ennaltaehkäisevästi vähentämään ristiriitoja.
Työyhteisösovittelussa rakennetaan yhteyttä toiseen ihmiseen ja avataan keskustelua osapuolten välille. Ymmärrys toisen näkökulmasta lisääntyy kuuntelun ja keskustelun kautta. Toimivan työyhteisön tuntomerkki ei ole ongelmattomuus vaan se, miten ongelmia kyetään käsittelemään ja ratkomaan. Parhaimmillaan ongelmat ja ristiriidat ovat kaikille äärimmäisen hyvä mahdollisuus oppia ja kehittyä. Kun ristiriitoja käsitellään avoimesti keskustellen, kaikkien yhteistyötaidot ja vuorovaikutustaidot vahvistuvat.
Hankalien tilanteiden jälkeen
Organisaatiossa tapahtuneiden rakennemuutosten tai muiden hankalien tilanteiden jälkeen keskustelukulttuurin parantaminen kannattaa aloittaa henkilöstön kuuntelemisella ja sen selvittämisellä, miten he ovat henkilökohtaisella tasolla muutoksen kokeneet ja miten siihen reagoineet. Reteaming-prosessi auttaa osanottajia kokemaan, että he tulevat kuulluksi ja ymmärretyiksi. Heille tulee tunne, että heidän kokemuksistaan ollaan kiinnostuneita ja heidän vaikeaan tilanteeseensa suhtaudutaan asianmukaisella vakavuudella.
Kokemukseni
Työkokemukseni ennen yrittäjyyttä on aikuissosiaalityöstä (1,5 v) ja erilaisista sote-alan projekteista 12 vuoden ajalta projektipäällikkönä ja projektikoordinaattorina kunnassa, järjestössä, ammattikorkeakoulussa ja liikunta-alan opistossa. Olen toiminut kokoaikaisena yrittäjänä vuodesta 2017.
Olen toiminut työnohjaajana vuodesta 2011 muun muassa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveriassa, Honkalampisäätiöllä ja YTHS:llä sosiaali-, terveys- ja opetus- ja työllistämisalalla sekä erilaisissa projekteissa julkisissa ja yksityisissä organisaatioissa sekä järjestöissä.
Olen työskennellyt työyhteisöjen, tiimien/ryhmien, esihenkilöryhmien ja yksilöiden kanssa. Yksilöasiakkaani ovat olleet pääasiassa esihenkilöitä.
Laajaa vahvuusajattelua, Voimakehää, olen käyttänyt työyhteisöjen kanssa vahvuuksien tunnistamiseen mm. tyhy-päivien yhteydessä.
Yhdistän restoratiivisen ja ratkaisukeskeisen työyhteisösovittelun keinoja niin työnohjauksissa kuin työyhteisösovitteluissa. Olen yhdistänyt sovittelun ja työnohjuksen keinot työnohjaukselliseksi sovitteluksi, mikä on koettu hyväksi keinoksi parantaa yhteistyötä ja työilmapiiriä sekä luoda asiallista ja avointa keskustelukulttuuria. Ennen yhteisiä keskusteluja on tärkeää käydä kaikkien työyhteisön jäsenten kanssa yksilökeskustelut. Tällaiselle lyhyehkölle ohjaukselle pitää asettaa selkeät tavoitteet.
Olin Suomen työnohjaajat ry:n (STOry) hallituksen jäsen vuosina 2019-2023 ja aluetoiminnan koordinaattori vuosina 2018-2019. Ratkes ry:ssä (ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys ry) toimin hallituksen jäsenenä ja varajäsenenä vuosina 2013-2024 sekä puheenjohtajana vuosina 2015-2018.
Muu koulutukseni
Vireysvalmentaja (NPTI)®-koulutus 2024
Kriisipuhelinkoulutus, MIELI ry, 2022-2023
Ratkaisukeskeisen lyhytterapian koulutusohjelma, 40 op, Lyhytterapiainstituutti, 2022-2023
Työyhteisösovittelijakoulutus, Oulun yliopisto, 2021-2022
Mielenterveys elämätaitona - Mielenterveyden ensiapu® 1 -koulutus, MIELI ry, 2021
Certified Executive and Team coach-koulutus, Siria Koulutus- ja kehittämiskeskus Oy/Dexter, 2020-2021
VOIMAKEHÄ®-mentori, Oulun ammattikorkeakoulu/Vahvuuttamo Oy, 2020-2021
Työ- ja organisaatiopsykologian aineopinnot, UEF Aducate, 2020-
Microkonstellaatio-koulutus, TaitoBa House, 2019
TOTTI -ohjaaja koulutus, TaitoBa House, 2019
Sosiaalisen median yhteisömanagerin peruskurssi, Otavan opisto, 2019
Art of Hosting - Innosta työyhteisösi osallistumaan, 2017; Rakenna siltoja dialogilla, Otavan opisto, 2018
Perhekonstellaatio-koulutus, Kiehinen, 2017-2018
Cooperation kouluttajakoulutus 2016 (Lyhytterapiainstituutti)
Voimauttavan valokuvauksen ammatilliset perusteet, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, 2012
Työ- ja organisaatiopsykologian perusopinnot (25 op), Itä-Suomen yliopisto, 2010
Vertaisryhmän ohjaajien kouluttajakoulutus, Mannerheimin lastensuojeluliitto, 2010
Johtamisen aineopintoja (8 op), Itä-Suomen yliopisto, 2009
Ryhmänohjaajakoulutus, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, 2008
Muutos ja kehittäminen - lähiesimiehen haasteet sosiaali- ja terveysalalla erikoistumisopinnot (25 op), Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 2005
Yhteiskuntatieteiden maisteri, Joensuun yliopisto, 2001