Työnohjausta yksilöille, ryhmille ja työyhteisöille
Mitä hyötyä työnohjauksesta on? Miten se eroaa tavallisesta kahvipöytäkeskustelusta?
"Työnohjaus on antanut
aikaa pysähtyä ja pohtia työlle ajankohtaisia kysymyksiä, reflektoida omaa
toimintaa sekä tavoitteita ja työn suuntaa. On koonnut ja selkeyttänyt omaa
ajattelua, tuonut uusia näkökulmia sekä purkanut työn tuomaa kuormitusta.
Hyödyllistä on ollut myös ongelmatilanteiden purkaminen, työn rajaaminen ja
tuki omalle jaksamiselle."
"Haluamme lämpimästi kiittää sinua hienosta luotsauksesta meitä eteenpäin niin toiminnan kuin itsemme kanssa! Saimme useita suuntaviivoja, konkreettisia tekoja ja linjauksia sekä oivaltavia ajatuksia tueksemme jatkoon!"
Mitä työnohjaus on?
Työnohjaus tarjoaa yksilölle, ryhmälle tai koko työyhteisölle rauhallisen ajan ja paikan oman työn tavoitteelliseen tutkimiseen, arvioimiseen ja kehittämiseen koulutetun työnohjaajan tuella - työnohjaus antaa aikaa ajattelulle ja reflektoinnille.
Työnohjauksen tarkoituksena on auttaa ohjattavia selkeyttämään työtään sekä ymmärtämään paremmin itseään, toisiaan, työyhteisöään ja työtään. Tämä mahdollistuu, kun työntekijät saavat luottamuksellisen tilan kuulluksi tulemiselle ja toisten kuulemiselle, työn reflektoinnille ja jäsentämiselle, uudelleen motivoitumiselle, näkökulmien ja ajatusten avartamiselle sekä oivaltamiselle. Työnohjauksella luodaan työyhteisöön avointa ja toisia kunnioittavaa ilmapiiriä, tunnistetaan vahvuuksia ja voimavaroja ja opitaan ymmärtämään itseään ja toisia paremmin.
Työnohjauksen aiheina voivat olla mm. (työ)hyvinvointi ja työssä jaksaminen, kuormittavat työtilanteet, ristiriitatilanteet, työpaikan ihmissuhteet, yhteistyön vahvistaminen ja keskustelukulttuurin parantaminen. Turvallisessa vuorovaikutustilanteessa voidaan keskustella hankalistakin asioista. Työnohjaajana ja työyhteisösovittelijana pystyn auttamaan ristiriitojen selvittelyssä. Työnohjauksistani on sanottu, että uskallan ja osaan ottaa käsittelyyn hankalatkin asiat ja että niistä on turvallista puhua.
Ratkaisukeskeisenä lyhytterapeuttina voin tehdä työnohjausta myös terapeuttisella otteella. Työnohjauksesta on usein sanottu, että vaikka se ole terapiaa, on sillä koettu olevan terapeuttisia vaikutuksia. Kirjoitan Ratkes-lehden artikkelissa, mitä eväitä olen saanut ratkaisukeskeisestä lyhytterapiasta ratkaisukeskeiseen työnohjaukseeni.
Asiakkaan tai asiakasorganisaation tarpeet ohjaavat aina työnohjausprosessia. Asiakkaat saavat koulutetun työnohjaajan avulla:
- pelkästään heidän tarpeilleen varatun ajan ja paikan pysähtymiselle
- tavoitteellista, puolueetonta ja luottamuksellista työtilanteiden reflektointia
- omien arvojen, tunteiden, ajattelun ja mielikuvien tutkimista ja uudistamista
- selkeyttä ja hallinnan tunnetta työhönsä
- keinoja ja voimavaroja työssä jaksamiseen
- uusia näkökulmia ja toimintamalleja työnsä tekemiseen.
- Ohjauksen tarpeen ja tavoitteiden mukaan ohjaaja voi toimia joko kannattelevalla, tutkivalla, ongelmia ratkovalla tai opettavalla suuntauksella, usein luovien näiden kaikkien kesken.
Voit lukea asiakaspalautteita laatulupauksestani.
Työnohjauksen tavoitteet asetetaan työnohjausprosessin alussa ja niitä myös muutetaan tarvittaessa matkan varrella, yhdessä asiakkaan kanssa. Työskentely pohjautuu asiakkaiden tarpeesta lähtevään yhteiseen sopimukseen. Jokainen työnohjausprosessi arvioidaan.
Työnohjauksessa käytetään keskustelun lisäksi erilaisia harjoituksia ja toiminnallisia menetelmiä, jotka valitaan ryhmän toiveiden ja tarpeiden mukaan.
Yksilötyönohjaukseen tullessaan asiakkaalla voi olla monenlaisia kysymyksiä:
- Mikä minua motivoi työssäni?
- Mikä aiheuttaa kuormittumista työssäni?
- Miten voisin paremmin hallita aikaani ja työtäni?
- Mikä tuottaa minulle työniloa ja hyvinvointia?
- Miten tulen paremmin toimeen muiden kanssa?
Esihenkilöiden ja johdon työnohjauksessa tutkitaan usein ohjattavan suhdetta omaan johtajuuteensa ja johtamiseen. Usein johdon työnohjauksen aiheet liittyvät työssä jaksamiseen, oman työn organisointiin, ihmisen johtamiseen, tunteiden käsittelyyn ja omien voimavarojen ja vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.
Työnohjauksessa voidaan lähteä tarkastelemaan esihenkilön ihmiskäsitystä ja minkälaista oma johtajuus on: mikä siinä on hyvää, mitä haluaa kehittää, miten voin tunnistaa ja hyödyntää omia ja muiden laaja-alaisia vahvuuksiani eli toimia voimavyöhykkeellä, miten johdan tunneilmastoa ja vuorovaikutusta työyhteisössäni niin että tuloksena on työn imua, innostusta ja hyvinvointia koko työyhteisölle.
Voit tutustua positiiviseen johtamiseen täällä ja laajaan vahvuusajatteluun täällä.
Ryhmä- tai työyhteisötyönohjauksessa voidaan edellisten lisäksi tutkia ja kehittää yhdessä työrooleja ja työyhteisön toimintakulttuuria sekä selkeyttää vastuualueita ja työn tavoitteita. Ryhmätyönohjaus toimii myös ryhmän voimaantumisen, innovoinnin ja asiakastyön laadun kehittämisen paikkana.
Yksilötapaamiset ovat useimmiten 1 -1,5 h. Ryhmä- tai työyhteisötapaamiset kestävät 1,5 - 3 h. Tapaamistiheys sovitaan tarpeidenne mukaisesti. Alussa tapaamisia voi olla tarpeellista olla kolmesta neljään viikon välein. Tyypillisesti tapaamiset ovat kerran kuussa. Pidemmän prosessin aikana tapaamistiheys voi vaihdella esim. kerran kahdessa kuukaudessa.
Työnohjauksen kesto räätälöidään tarpeidenne mukaan. Työnohjausprosessin kesto vaihtelee tilannetyönohjauksen muutamista kerroista useiden vuosien pituisiin prosesseihin. Työnohjausprosessi kestää keskimäärin vuodesta kahteen vuoteen.
Työnohjauksen paikkana voi olla asiakkaan työpaikka tai muu hänen valitsemansa paikka ja Joensuussa työhuoneellani osoitteessa Nahkurinkatu 33 sekä etänä.
Ryhmien ja tiimien kanssa voidaan käyttää ratkaisukeskeistä Reteaming-menetelmää auttamaan yksilöitä ja ryhmiä asettamaan selkeät tavoitteet.
Reteaming on vaiheittain etenevä prosessi, jonka avulla kasvatetaan tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavaa motivaatiota ja sitoutetaan asianosaiset osaksi myönteistä muutosprosessia.
Esimerkkiprosessi työnohjauksesta reteaming-menetelmällä
Reteaming on vaiheittain etenevä prosessi, jossa autetaan yksilöitä ja ryhmiä asettamaan selkeät tavoitteet. Sen avulla kasvatetaan tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavaa motivaatiota ja sitoutetaan asianosaiset osaksi myönteistä muutosprosessia. Voit lukea yksityiskohtaisemmin reteaming-prosessista täältä.
1. Kerta, Työntekijöiden kuuntelu, otetaan kriittinen palaute vastaan ja tavoitteistetaan ongelmat
- Henkilöstön kuuntelu ja sen selvittäminen, miten he ovat henkilökohtaisella tasolla tilanteen esim. muutoksen kokeneet ja miten siihen reagoineet (henkilöstön omakohtaiset reaktiot kootaan yhteen)
- Keskustellaan niistä ongelmista ja haittavaikutuksista, joita tilanne on aiheuttanut
- Ongelmien tavoitteistaminen -> Työnohjauksen tavoitteet
2.-4. Kerta, Yhteistyötä ja vuorovaikutusta parantavan Reteaming-menetelmän käyttäminen, jossa osallistetaan työyhteisön jäsenet keskusteluun siitä, mitä pitäisi muuttaa tai saavuttaa sekä siitä, miten kyseiset muutokset voidaan saada aikaan yhdessä.
- Tavoitteistettujen ongelmien työstäminen
5. Kerta - Tiimin vahvuuksien tunnistaminen laajan vahvuusajattelun avulla
Täältä voi lukea lisää voimakehästä.
Työnohjauksessa edetään ensimmäisellä kerralla asetettujen tavoitteiden mukaan, jolloin edellä kuvattua toteutusta voidaan myös muokata tarpeen mukaan. Työnohjaukseen on mahdollista ottaa mukaan myös työyhteisösovittelun keinoja. Akuutit kriisit käsitellään aina suunnitelmasta huolimatta.
Tässä esimerkkiprosessissa työnohjaus on aloitettu muutoksen tai hankalan tilanteen vaikutuksista, siitä miten ihmiset ovat henkilökohtaisesti tilanteeseen reagoineet ja mitä ongelmia se on tuonut mukanaan. Kun ihmisten kielteiset reaktiot ja syntyneet ongelmat nähdään luonnollisena ja inhimillisenä osana muutosprosessia tai hankalaa tilannetta, vähenee syyttelevä ilmapiiri ja syyllisten etsiminen.
Osallistujat kokisivat loukkaavana, jos tällaisessa tilanteessa ensimmäisenä lähdettäisiin kartoittamaan unelmia. Ensin kuullaan henkilöstöä sen selvittämiseksi, miten he ovat muutoksen tai tilanteen kokeneet ja miten siihen reagoineet ts., minkälaisia stressioireita muutos on heissä aiheuttanut. Reteming-prosessi auttaa osanottajia kokemaan, että he tulevat kuulluksi ja ymmärretyiksi. Heille tulee tunne, että heidän kokemuksistaan ollaan kiinnostuneita ja heidän vaikeaan tilanteeseensa suhtaudutaan asianmukaisella vakavuudella. Tämä kokemus on edellytys sille, että hyödyttömästä ongelmien vatvomisesta päästään siirtymään asetettujen tavoitteiden työstämiseen.
Reteamingin avulla voidaan myös purkaa työhyvinvointikyselyitä ilman haitallisia syyllistäviä keskusteluita. Sen sijaan työyhteisön jäsenet alkavat yhdessä ideoida ratkaisuja havaittuihin ongelmiin niitä vastaavien muutostoiveiden kautta.
Yksilötyönohjausta työnohjaajaopiskelijoille
Sain aikoinaan työnohjaajaksi opiskellessani opintoihin kuuluvaa työnohjausta normaalihintaa edullisemmin.
Haluan laitttaa hyvän kiertämän ja tarjota muutamalle työnohjaajaopiskelijalle työnohjausta hintaan 105,00 € + alv 24 % / 60 min.
Ajan voi varata ajanvarauskalenterista, ottamalla yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse. Työnohjauksen voi ostaa verkkokaupassa tai maksaa laskulla.
Yhden kerran ratkaisukeskeinen keskustelu
Joskus yksi kerta on tarpeeksi. Kun jokin asia aiheuttaa voimakkaita tuntemuksia ja jää pyörimään mieleen, siitä luottamuksellisesti puhuminen ulkopuolisen koulutetun työnohjaajan/koutsin kanssa voi auttaa.
Eräs esihenkilöasiakas kertoi oppineensa kerrottuaan mieltään painaneesta asiasta ja tilanteestaan, että seuraavalla kerralla kannattaa puhua omalle esihenkilölleen aiemmin.
Yhden kerran ratkaisukeskeisessä keskustelussa saat rauhassa kertoa asiasi, tulet kuulluksi ja saat uusia näkökulmia. Työnohjaajana ja koutsina kuuntelen, ymmärrän, kysyn ajatteluasi rikastavia kysymyksiä ja uskon, että sinulla on jo paras tieto tilanteestasi. Autan sinua tietämään! Lue lisää ratkaisukeskeisyydestä.
Voit ostaa keskustelun verkkokaupasta ja varata ajan kalenterista.
Lue lisää työnohjauksesta:
Ohjenuoriani työnohjaustyössäni, osa 1
Ohjenuoriani työnohjaustyössäni, osa 2
Noudatan työnohjauksessani Suomen työnohjaajat ry:n (STOry) eettisiä periaatteita.
VOIMAKEHÄ®- valmennus
VOIMAKEHÄ® soveltuu osaksi työnohjausta ja coachingia tai omiksi työpajoikseen työyhteisön vahvuuksien laaja-alaiseen tunnistamiseen, tarkasteluun ja hyödyntämiseen kuten Kehity vahvuuksilla™ -voimakehätyöskentely vahvuuslajeittain.
VOIMAKEHÄ® -teoriaa, -ajattelua ja työskentelyä voi käyttää
- työtiimien ja henkilöstön kehittämiseen vahvuuksien avulla
- tiimin jäsenten erilaisiin vahvuuksiin tutustumalla, omien ja muiden vahvuuksien hyödyntämistä tiimin tai omien henkilökohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa
- itsetuntemukseen ja itsensä kehittämiseen sekä oman hyvinvoinnin kehittämisvälineenä
- kehityskeskusteluissa, onnistumiskeskusteluissa ja vahvuuskeskusteluissa
- konfliktien ratkaisemiseksi erilaisten vahvuuksien avulla
- johtamisen ja esimiestyön tukena ks. myös Positiivinen johtaminen ja Positiivinen johtaminen edistämässä työn imua, innostusta ja hyvinvointia
VOIMAKEHÄ® on ohjauskonsepti ja työkalu vahvuuksien tunnistamiseen ja nimeämiseen. Se perustuu positiivisen psykologian laajaan vahvuusnäkemykseen, johon sisältyvät luonteenvahvuudet, luontainen kyvykkyys ja lahjakkuus, hankitut taidot ja osaaminen, kiinnostuksen kohteet, arvot sekä resurssit.
VOIMAKEHÄ® on työkalu, teoria ja ajattelutapa, joka tarjoaa vankkaan tutkimustietoon perustuvan mallin, jäsennyksen ja menetelmän vahvuuslähtöiseen ohjaamiseen ja valmentamiseen sekä johtamiseen ja esimiestyöhön.
VOIMAKEHÄ® perustuu humanistiseen ja positiiviseen psykologiaan sekä sosio-konstruktivistiseen näkemykseen opetuksesta, ohjauksesta ja johtamisesta.
Kysy lisää teille sopivasta voimakehätyöskentelymuodosta.
Työnohjaus - vaikuttavasti etänä
Etäohjaus on toimiva tapa saada työnohjausta tai coachingia puhelimella, Zoomilla, Teamsillä tai muulla etätyövälineellä. Etänä ohjaukseen voi yhdistää myös virkistävän kävelylenkin - kukin tahoillaan.
Olen työnohjaajana ohjaustilanteessa kuuntelevana ja oivalluttavana täysin läsnä riippumatta etätyövälineestä. Tärkeintä on kuuntelun, keskustelun ja yhteisen pohtimisen synnyttämä luottamuksellinen ja turvallinen aika ja tila ohjattaville.
Etätyönohjaus sopii yksilöille/työntekijöille, esimiehille ja johtajille, pienille ryhmille ja yrittäjille.
Etänä tehtävällä työnohjauksella on merkittäviä hyötyjä:
- työskentelyajan saa nopeasti
- sopii korona-aikaan
- matkustamiseen ei mene aikaa
- luonto kiittää
TOTTI®-tukikeskustelu
Kun työssä tapahtuu jotain järkyttävää, normaali työn tekeminen häiriintyy. Ihmiset reagoivat ja kokevat yksilöinä ja yhteisöinä vahvoja tunteita, ja huhut ja kuulopuheet pääsevät valloilleen.
TOTTI-tukikeskustelussa tuetaan ja rakennetaan ryhmän selviämistapoja vaikean tilanteen jälkeen: sitä miten tuetaan itseä ja toista jatkamaan eteenpäin ja löytämään taas tapoja keskittyä työhön.
Milloin tarvitaan TOTTIa?
Tukikeskustelu järjestetään, jos työpaikkaa koskettaa jokin äkillinen, yllättävä ja tunteita nostattava tapahtuma esim. onnettomuus, väkivaltatilanne, äkillinen kuolema, vakava loukkaantuminen tai työtapaturma. Tukikeskustelun ensisijainen tarkoitus on tukea työn arjen jatkumista kaikesta huolimatta. Selviämisen tuessa on kyse henkilökohtaisista kokemuksista (yksilöistä) ja samalla koko työpaikasta/työyhteisöstä. Vaikeasti käsiteltävän tilanteen jälkeinen työn hoitaminen nousee tukityöskentelyn keskiöön.
Tukikeskustelussa ei ole kyse psyykkisten häiriöiden hoidosta, vaan äkillisten tilanteiden jälkeen odotettavissa olevien normaalien reaktioiden ja tunteiden läpityöskentelyä. Tukikeskustelulla pyritään auttamaan työyhteisöä ja työntekijöitä toipumaan stressistä ja palaamaan perustehtäväänsä. Tapahtunutta ei sivuuteta, vaan keskustelussa tuetaan ryhmän selviämistapoja sen kanssa.
Totti-tukikeskustelu käydään työpaikalla mahdollisimman pian odottamattoman tilanteen jälkeen.
Keskusteluun osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kaikki ne, keitä odottamaton tilanne on koskettanut.
Yleensä istuntoon varataan n. 2-3 tuntia. Tukikeskustelun jälkeen mietitään yhdessä, onko tarvetta jatkoistuntoon parin viikon kuluttua.