Koulutukset

Tehdään yhdessä parempaa työelämää

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisillä, positiiviseen psykologiaan, restoratiivisuuteen ja lyhytterapiaan perustuvilla ajatuksilla ja menetelmillä luodaan hyvinvoivaa, kukoistavaa ja sopua edistävää toimintaa työelämään, yksilö- ja yhteisötasolla.

Käytännössä näillä kehitetään erilaisia työelämätaitoja kuten vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, ristiriitojen käsittelyä, resilienssiä, tunteiden johtamista ja muutosvalmiuksia. 

Miten edistän sovun henkeä työyhteisössäni? -koulutus

Erityisesti esimiehet tarvitsevat taitoja käsitellä ristiriitoja ja kohdata ristiriitojen synnyttämiä tunteita. Jos ristiriitoja ja ongelmia ei käsitellä, on seurauksena klikkiytymistä, vastuuttomuutta, yhteistyöhaluttomuutta, takanpäin puhumista, syntipukkien etsimistä ja lapsenomaista käyttäytymistä. Pahimmillaan ongelmat johtavat suoranaisiin taisteluihin, joihin kaikki joutuvat mukaan, tahtoivat tai eivät. Näiden taitojen opettelu tuo paljon toimivia välineitä johtamiseen sekä muuttaa henkilön suhtautumista ristiriitoihin ja käyttäytymistä vuorovaikutustilanteissa merkittävästi.

Toimivan työyhteisön tuntomerkki ei ole ongelmattomuus vaan se, miten ongelmia kyetään käsittelemään ja ratkomaan. Parhaimmillaan ongelmat ja ristiriidat ovat kaikille äärimmäisen hyvä mahdollisuus oppia ja kehittyä. Kun ristiriitoja käsitellään avoimesti keskustellen, kaikkien yhteistyötaidot ja vuorovaikutustaidot vahvistuvat.

Ristiriitoihin on mahdollista käydä käsiksi jo siinä vaiheessa, kun joku yhteisön jäsen kokee mielipahaa eri tilanteissa. Työyhteisöissä voi olla monenlaisia mielipahaa aiheuttavia tilanteita kuten selän takana puhumista, tiedon panttaamista, ulkopuolelle jättämistä, haukkumista ja mitätöintiä, juonittelua, työn epätasaista jakautumista, epätasa-arvoista kohtelua, kiusaamista ja klikkiytymistä.

Psykologinen turvallisuus toimii lähtökohtana luottamukselle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Sovun hengen luominen edellyttää myös psykologista turvallisuutta. Sovittelussa psykologisen turvallisuuden luominen onkin yksi tärkeimmistä asioita sovun aikaansaamisessa.

Restoratiivinen, osallisuus, dialogisuus ja ratkaisukeskeisyys ovat sovittelun peruskäsitteitä. Dialogisuus ja ratkaisukeskeisyys ovat erityisesti niitä elementtejä, joiden toteutumiseen sovittelua ohjaava henkilö voi vaikuttaa merkittävästi. Niiden toteutuminen edistää restoratiivisuutta ja osallisuuden kokemusta sovittelussa. Sovittelutaitoihin kuuluu kunnioittava vuoropuhelu, tunteiden ja tarpeiden huomioiminen sekä yhteisiin tavoitteisiin ja tulevaisuuteen suuntaaminen.

Kuka tahansa voi harjoitella ja oppia käyttämään dialogisuutta ja ratkaisukeskeinen ajattelua ja keinoja sovun edistämiseksi.

Ota yhteyttä. Suunnitellaan teille sovun henkeä edistävä koulutus. 

Koulutusten ja valmennusten tausta-ajatuksista ja teorioista

Ajatukseni valmennuksissani ja koulutuksissani perustuvat pääasiassa työ- ja organisaatiopsykologiaan ja restoratiivisuuteen sekä positiivisen ja humanistisen psykologian tieteenalaan, joka tutkii ihmisyyden parhaita puolia kuten autenttisia vahvuuksia; mitä ja kuka minä todella olen, voimavaroja, merkityksellisiä kohtaamisia sekä jaettuja myönteisiä kokemuksia ja tunteita sekä positiivista johtamista. 

Viime aikoina olen pitänyt etäluentoja mm. seuraavista aiheista:

  • toimivasta ja menestyvästä työyhteisöstä muutosten ja kiireiden keskellä laajan vahvuusajattelun mm. tempereramentin ja resilienssin näkökulmista sekä
  • resilienssistä sekä työn voimavaroista ja vaatimuksista: miten haasteista selvitään hyvinvoivana kaikesta huolimatta.

Lue täältä maistiaisia luennosta: Toimiva työyhteisö muutosten ja kiireen keskellä.

Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi (2018) korostavat kirjassaan Aivot työssä vuorovaikutuksen laatua muuttuvan työelämän tärkeimpänä työyhteisön menestymisen ja ongelmanratkaisukyvyn eli kollektiivisen älykkyyden ennustajana. Kollektiivista älykkyyttä aikaansaadaan työyhteisöissä, joilla on hyvät empatiataidot ja kommunikaatiolla, jossa kaikki pääsevät ääneen.

Lue lisää hyvästä vuorovaikutuksesta täältä.

Tunnetaitojen vahvistaminen

Tarvitsemme työelämässä tunnetaitoja - kykyä tunnistaa, ymmärtää, kohdata ja käsitellä työpaikan tunteita rakentavasti eli tunneilmaston johtamista yksilöinä ja työyhteisöinä. Tunneilmaston johtaminen alkaa tietoisuuden ja itsetuntemuksen kasvattamisesta eli tunnetietoisuudesta - siitä, että huomaa ja tunnistaa tilanteessa esiintyvät tunteet itsessään ja työpaikallaan. Kun omia tunteita on tunnistettu ja niistä on alettu puhua, opitaan työpaikoilla keskustelemaan tunteista rakentavasti ja asiallisesti. (Rantanen ym. 2020)

Haastavat tilanteet edellyttävät tunteiden johtamisen taitoja. On tärkeä oppia näkemään tunteet ei-toivotun käyttäytymisen taustalla. Tunteet ja niiden taustalla vaikuttavat tarpeet tunnistamalla päästään nopeammin asian ytimeen ja ongelmien juurisyihin. (Wenström 2020)

Lue täältä käytännönläheiset ohjenuorat käytöksen taakse katsomiseen esimerkiksi negatiivisesti käyttäytyvän ihmisen kohtaamiseen.

Resilienssi vahvistuu keskustelukulttuuria kehittämällä

Yksilön ja työyhteisön resilienssitaito on myös yksi tulevaisuuden työelämässä vaadittavista taidoista. Krisse Lipponen viittaa kirjassaan Reslienssi arjessa (2020) Oxfordin yliopiston organisaatiokäyttäytymisen ja johtamisen professori Sally Maitlisiin, jonka mukaan työyhteisön resilienssiä voidaan vahvistaa keskustelukulttuuria kehittämällä.

Ulkopuolinen valmentaja voi olla suureksi avuksi työyhteisön keskustelukulttuurin kehittämisessä suuntaan, jossa on

  • tapoja, joilla puhutaan yhdessä ryhmän onnistumista, hienoista hetkistä. Näillä luodaan yhteisten onnistumisten historiaa ja pystyvyysuskoa, sinnikkyyttä sekä selkeytetään ryhmän päämäärää.

  • tapoja, joilla puhutaan vaikeuksista selviämisestä. Tämä vahvistaa toimijuuden kokemusta ja ryhmän kyvykkyyttä vastata haasteisiin monin eri tavoin.

  • sekä tapoja, joilla suuntaudutaan tulevaisuuteen moniäänisten tarinoiden kautta: näistä syntyy energiaa ja toivoa tulevaisuuden suhteen.

Lue täältä blogikirjoitus Positiivisesta johtaminen edistämässä työn imua, innostusta ja hyvinvointia.

VOIMAKEHÄ® on positiivisen psykologian laajaan vahvuusnäkemykseen perustuva teoria, ajattelutapa ja työkalu vahvuuksien laaja-alaiseen tunnistamiseen, hyödyntämiseen ja kehittämiseen.

Voimakehätyöskentelyssä vahvuuksia tarkastellaan kuuden osa-alueen kautta: luonteenvahvuudet, luontainen kyvykkyys, taidot ja osaaminen, kiinnostukset, arvot ja resurssit. 

Coachingia ja muutosvalmennusta positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi rakentavilla ja voimavaralähtöisillä työtavoilla.

Valmennukseen voidaan sisällyttää laajaan vahvuusajatteluun perustuva tiimin vahvuuksien kartoittaminen Voimakehällä

"Koulutuksessa tuli tärkeitä pointteja hyvän työyhteisön kannalta. On hyvä miettiä juuri positiivisessa hengessä isommissa porukoissa, miten voisi kehittää työyhteisöä vieläkin paremmaksi. Ryhmäharjoituksista jäi ajattelemisen aihetta ja palautti mieleen oikeita toimintatapoja ihmisten kohtaamiseen."

Tiimicoaching

Tutustu Tiimi lentoon -valmennukseen, jossa työyhteisön jäsenet saavat mahdollisuuden kertoa omasta näkökulmastaan, mitä strategiset tavoitteet tarkoittavat heidän työssään. 

Tiimi lentoon on rakentavaa ja osallistavaa valmentamista työyhteisön strategisten tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Osallistaminen strategiseen työskentelyyn sitouttaa työyhteisöä saavuttamaan yhteisiä tavoitteita.

Tällä lomakkeella voit kysyä koulutuksista, valmennuksista ja muista palveluista.