Ongelmista ratkaisuihin

29.09.2022

Ongelmista ratkaisuihin - lyhytterapian perusteet

Luin tämän kirjan ensimmäisenä lyhytterapiaopinnoissa. Päällimmäiseksi ajatukseksi nousi tarve luovuuden ja mielikuvituksen käytölle. Asetinkin tavoitteeksi itselleni näiden opintojen aikana löytää uudestaan uinuvan luovuuden ja mielikuvituksen, jotka ovat joskus enemmän ja joskus vähemmän käytössäni. Sanoista tekoihin: pyysin omaa työnohjaajaani kysymään minulta jatkossa edistymisestäni, kun kerroin hänelle tämän tavoitteen.

Kirjassa on kerrottu monin mielenkiintoisin ja ajattelua herättävin esimerkein ratkaisukeskeisen ajattelun periaatteista ja miten niitä voi käyttää asiakkaiden kanssa. Oli ilahduttavaa lukea esim. vastakkaisesta näkemyksestä (luku Menneisyys voimavarana), jonka mukaan vaikeat koettelemukset voivat olla arvokkaita oppimiskokemuksia, ja siihen liittyvää tarinaa Mielikuvitusleikkejä komerossa. Miten traagiset kokemukset olivat kärsimyksestä huolimatta juuri se seikka, joka oli auttanut tarinan asiakasta saavuttamaan elämässään sen, mistä hänellä oli hyvä syy olla ylpeä omassa elämässään. 

Ongelmat ystävinä luku muistutti, että vaikeudet, ongelmat ja koettelemukset tuovat mukanaan paitsi kärsimystä myös usein jotakin myönteistä ja arvokasta. Ongelmien myönteisten seuraamusten näkeminen edistää usein ongelman ratkeamista. Tässä on muistettava tahdikkuus ja ajan kuluttua voi kysyä, mitä kokemus on asianomaiselle opettanut. 

Tienhaara-kysymys oli minusta loistava: onko asiakas tienhaarassa vai onko hän jo ohittanut sen niin, että hän on jo oikealla tiellä. Näen kysymyksen metaforan omaisena. Sen sijaan että, että kysytään, mitä edistystä on jo tapahtunut. Vaikean tilanteen jälkeen tai päällä ollessa voi tästä luontevasti jatkaa kysymällä, mitä asiakas on tehnyt (että on päässyt oikealle tielle). Ajatuksena on usko siihen, että asiakas on jo oikealla tiellä omassa elämässään. Keskusteluavun hakeminen on merkki siitä. 

Sain kirjasta paljon lihaa luiden päälle mm. ongelmia käsittelevistä luvuista ja ansion jakamisesta. Siitä, että kaikki esiin tulevat ongelmat voivat olla itsenäisiä ja toisistaan riippumattomia pulmia eikä niiden välillä tarvitse olla minkäänlaista syy-yhteyttä. Keskustelu selkeytyy, kun voi lähteä suoraan rakentamaan ratkaisuja asiakkaan esittämään ongelmaan sen sijaan, että ryhtyisi tekemään selkoa asiakkaan muista mahdollisista ongelmista. Ei tämä silti tarkoita, ettei muita ongelmia käsiteltäisi tarvittaessa myöhemmin. Ansion jakamisesta ajattelen, että se on yksi parhaista keinoista parantaa ihmissuhteita. Siis kun kiitetään henkilöitä, jotka ovat tukeneet ja auttaneet. Tällainen henkilö voi olla myös joku edesmennyt henkilö kuten minulla "Keuruun mummu". Hän opetti omalla esimerkillään paljon toisten ihmisten kanssa toimeen tulemisesta.

Ben Furman ja Tapani Ahola. 2020. Ongelmista ratkaisuihin - lyhytterapian perusteet.