Coaching on tavoitteellista keskustelua, jossa oivalluttavin kysymyksin ja
ajattelua haastaen saadaan aikaan tehokasta muutosta ajatteluun ja tekemiseen.
Johdon coaching
Johdon coachingilla tarkoitetaan tavoitteellista, oivalluttavaa prosessia, jossa asiakkaan voimavarat ja vahvuudet hyödynnetään asiakkaan omien ratkaisujen etsimisessä.
Mihin tarpeisiin coachingia usein haetaan?
Johdon yksilöcoaching on oivallinen kehittämisväline kun halutaan
- pohtia muutostilanteisiin liittyviä ajatuksia, tilanteita ja tunteita
- lisätä motivaatiota ja vastuunottoa
- tukea kehittymistä esihenkilöksi/johtajaksi
- tukea itsensä johtamista, oma-aloitteisuutta ja päätöksentekoa
- tehostaa omia rutiineja
- tukea suunnan etsimiseen
- kirkastaa tulevaisuuden tavoitteita
- tukea omien vahvuuksien oivaltamiseen
- tukea tavoitteisiin pääsemistä omien arvojen ja tavoitteiden mukaisella tavalla
- tukea ylikuormittuneeseen tilanteeseen ja ajanhallintaan
- oppia tuntemaan itsensä paremmin
Coachinginprosessin kesto on usein 3-10 kertaa. Yhden tapaamisen kesto on 60 - 90 min.
Coachingiin voi sisältyä asiakkaan pystyvyysuskon vahvistamista, omien ajatusten, tunteiden ja uskomusten reflektointia, omien vahvuuksien tunnistaminen laajan vahvuusnäkemyksen pohjalta, uusien toimintatapojen harjoittelua ja oppimista sekä runsaasti oivalluksia omasta itsestään ja johtamistavastaan.
Kyseessä on kokonaisvaltainen itsensä kehittämisen prosessi, jossa vastuu oman elämän muutoksista on coachattavalla ja vastuu prosessin ohjaamisesta coachilla.
Johdon
coachingissa voidaan yhdistää organisaation tavoitteet valmennettavan omiin
tavoitteisiin. Coachingin tavoitteet, raportointi ja tuloksellisuuden mittarit sovitaan yhdessä tilaajan ja valmennettavan kanssa kolmikantaneuvottelussa. Varsinainen muutosprosessi tapahtuu todellisessa
elämässä ja sitä tuetaan mm. asiakkaan kanssa muotoiltujen vapaaehtoisten välitehtävien
avulla.
Coaching voidaan toteuttaa lähitapaamisina toimistollani tai asiakkaan haluamassa paikassa tai etänä.
Coachingia vai työnohjausta?
Sirkku Ruutu esittää kirjassaan Coachin työkalupakki, että asiakkaan energiataso ja sen hetkiset voimavarat eli toimintakyky määrittävät, mikä ohjausmuoto milloinkin on tarpeellinen.
Kun ihmisen toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi uupumuksen tai elämän kriisin vuoksi, paras ohjausmuoto on terapeuttinen interventio. Silloin ihmistä tuetaan pääsemään omalle toimintakyvyn perustasolleen. Tällöin tuetaan enemmän kuin haastetaan. Tukitoimet ovat tällöin esimerkiksi lyhytterapeuttisia interventioita, työn kuormituksen vähentämistä, fysiologisen palautumisen mahdollistamista ja vaikeiden tunteiden käsittelemistä. Tavoitteena on saada omat normaalit voimavarat takaisin, jotta työelämässä jaksaminen on mahdollista.
Työnohjauksen fokus voi olla osin palauttavassa toiminnassa ja osin työtä kehittävässä toiminnassa. Työnohjattavan voimavarat voivat olla vähentyneet, jolloin työnohjauksessa tuetaan työssä jaksamista ja työhyvinvointia perustehtävään fokusoiden. Työnohjaus voi myös olla ennaltaehkäisevää, jolloin ihmisen voimavarat ovat edelleen tallella ja keskiössä on työn kehittäminen. Vaikka työnohjauskin on tavoitteellista, voi se olla viipyilevämpää ja pitkäjänteisempää pysähtymistä olennaisten työelämän asioiden ympärille. Tällöin työnohjaaja haastaa ja tukee ohjattavaansa sopivassa suhteessa. Jokaisella työnohjausistunnolla ei ole välttämättä aina yhtä napakkaa prosessia kuin coachingissa.
Coachingissa lähtökohtana on, että asiakas on coachingiin tullessaan vireä ja hänellä on psyykkistä energiaa haastaa itseään parempiin suorituksiin. Coachingistunnot ovat napakan tavoitteellisia, vaikka niissäkin on tilaa itsetutkiskelulle ja pysähtymiselle. Asiakkaalla on kuitenkin lähtökohtaisesti intoa ja halua tutkia omaa piilossa olevaa potentiaaliaan ja pyrkimystä päästä ajattelussaan ja toiminnassaan uudelle tasolle. Coachingissa korostuu asiakkaan vastuullisuus omista valinnoistaan, tekemisistään ja tekemättä jättämisistään.
Coachingin luonteeseen kuuluu tietynlainen tuloshakuisuus. Coachingiin sisältyy usein myös tuloksellisuuden mittausta, jolloin tavoitteet ja edistystä mittaavat mittarit sovitaan ns. kolmikannassa (maksaja/esihenkilö, asiakas ja coach). Myös työnohjauksessa esihenkilöllä voi olla halua osallistua tavoitteiden määrittelyyn, mutta yleensä työnohjauksessa on väljemmät tehokkuusvaatimukset.
Ratkaisukeskeisissä ohjausprosesseissani on samoja elementtejä riippumatta siitä, onko se lyhytterapiaa, työnohjausta tai coachingia. Asiakkaan tilanne ja tarve vaikuttavat, miten ohjausprosessia toteutetaan ja mitä menetelmiä käytetään. Voit tutustua ratkaisukeskeisyyteen täällä.
Työnohjaus ja coaching eroavat toisistaan usein kestonsa perusteella. Työnohjausta ostetaan usein pidempiaikaisesti.
Jos olet coachingin sijaan kiinnostunut työnohjauksesta, voit tutustua siihen täällä.
Positiivisena johtajana kehittyminen -
Autenttisen johtajuuden tunnistaminen ja kehittäminen vahvuusajattelulla
Positiivisen psykolologian laajaan vahvuusajatteluun perustuvaa VOIMAKEHÄ® -teoria, -ajattelu ja työskentely soveltuu hyvin johtamisen ja esimiestyön tueksi itsetuntemukseen ja itsensä kehittämiseen sekä oman hyvinvoinnin kehittämisvälineeksi.
Laajaan vahvuusajatteluun pohjautuvaan coachingprosessiin sisältyy (esim. 5 x 60 min) oman ajattelun, asenteiden, arvojen ja ihmiskäsityksen tarkastelua yhteisessä coachingreflektiossa:
- Omien vahvuuksien tunnistaminen laajan vahvuusnäkemyksen pohjalta: mistä minä tulen, kuka minä olen ja miten toimin?
- Positiivisena johtajana kehittyminen: miten kehityn ja millaiseksi voin tulla? Ks. kuva alla. Kuva löytyy Sanna Wenströmin artikkelista Positiivisena johtajana kehittyminen.
- Positiivisen organisaation kehittäminen: miten vien käytäntöön omassa ja organisaation toiminnassa.
"Positiivinen johtaminen voidaan määritellä positiivisen psykologian soveltamiseksi johtamisessa. Näin määriteltynä positiivisessa johtamisessa keskeistä on myönteisten tunteiden vahvistaminen, vahvuuksien huomioiminen ja hyvinvoinnin edistäminen." (Wenström 2020)
Ota yhteyttä ja kysy lisää alla olevalla lomakkeella, soita tai lähetä sähköpostia.