Johdon työnohjaus

Esihenkilöiden ja johdon työnohjaus

Johdon työnohjauksessa ohjattava tutkii omaa johtajuuttaan, itseään johtajana sekä suhdettaan johtamaansa työyhteisöön/työryhmään sekä omaan esihenkilöönsä ja verkostoihin. 

Työnohjauksessa keskeistä on johtamistehtävässä toimivan henkilön oman henkilökohtaisen identiteetin sekä voimavarojen vahvistaminen ja johtamistaitojen kehittäminen organisaation tavoitteiden, arvojen ja visioiden suuntaisesti.   

Yksilöasiakkaani ovat pääasiassa olleet esihenkilöitä. Työnohjaus on heidän kokemuksensa mukaan antanut aikaa pysähtymiselle ja ajattelulle sekä ajattelun ja työn selkeytymiselle. On koettu, että ollaan johtamisen ytimessä. Se on foorumi, jossa voi sanoa asioita ääneen. On auttanut rauhoittamaan mieltä. 

Työnohjaus on mahdollistanut hankalista tilanteista ja asioista puhumisen ja auttanut suhtautumaan niihin uudella tavalla. On turvallinen olo - uskaltaa puhua ja tuoda asioita esille, joita ei muuten työpaikalla sanoisi. Henkireikä - saa sanoitetuksi, mitä mielessä pyörii. 

Työnohjausta vai coachingia?

Sirkku Ruutu esittää kirjassaan Coachin työkalupakki, että asiakkaan energiataso ja sen hetkiset voimavarat eli toimintakyky määrittävät, mikä ohjausmuoto milloinkin on tarpeellinen.

Kun ihmisen toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi uupumuksen tai elämän kriisin vuoksi, paras ohjausmuoto on terapeuttinen interventio. Silloin ihmistä tuetaan pääsemään omalle toimintakyvyn perustasolleen. Tällöin tuetaan enemmän kuin haastetaan. Tukitoimet ovat tällöin esimerkiksi lyhytterapeuttisia interventioita, työn kuormituksen vähentämistä, fysiologisen palautumisen mahdollistamista ja vaikeiden tunteiden käsittelemistä. Tavoitteena on saada omat normaalit voimavarat takaisin, jotta työelämässä jaksaminen on mahdollista.

Työnohjauksen fokus on usein osin palauttavassa toiminnassa ja osin työtä kehittävässä toiminnassa. Työnohjattavan voimavarat voivat olla vähentyneet, jolloin työnohjauksessa tuetaan työssä jaksamista ja työhyvinvointia perustehtävään fokusoiden. Työnohjaus voi myös olla ennaltaehkäisevää, jolloin ihmisen voimavarat ovat edelleen tallella ja keskiössä on työn kehittäminen. Vaikka työnohjauskin on tavoitteellista, voi se olla viipyilevämpää ja pitkäjänteisempää pysähtymistä olennaisten työelämän asioiden ympärille. Tällöin työnohjaaja haastaa ja tukee ohjattavaansa sopivassa suhteessa. Jokaisella työnohjausistunnolla ei ole välttämättä aina yhtä napakkaa prosessia kuin coachingissa.

Coachingissa lähtökohtana on, että asiakas on coachingiin tullessaan vireä ja hänellä on psyykkistä energiaa haastaa itseään parempiin suorituksiin. Coachingistunnot ovat napakan tavoitteellisia, vaikka niissäkin on tilaa itsetutkiskelulle ja pysähtymiselle. Asiakkaalla on kuitenkin lähtökohtaisesti intoa ja halua tutkia omaa piilossa olevaa potentiaaliaan ja pyrkimystä päästä ajattelussaan ja toiminnassaan uudelle tasolle. Coachingissa korostuu asiakkaan vastuullisuus omista valinnoistaan, tekemisistään ja tekemättä jättämisistään.

Coachingin luonteeseen kuuluu tietynlainen tuloshakuisuus. Coachingiin sisältyy usein myös tuloksellisuuden mittausta, jolloin tavoitteet ja edistystä mittaavat mittarit sovitaan ns. kolmikannassa (maksaja/esihenkilö, asiakas ja coach). Myös työnohjauksessa esihenkilöllä voi olla halua osallistua tavoitteiden määrittelyyn, mutta yleensä työnohjauksessa on väljemmät tehokkuusvaatimukset.

Ratkaisukeskeisissä ohjausprosesseissani on samoja elementtejä riippumatta siitä, ovatko ne lyhytterapiaa, työnohjausta tai coachingia. Asiakkaan tilanne ja tarve vaikuttavat, miten ohjausprosessia toteutetaan ja mitä menetelmiä käytetään. Voit tutustua ratkaisukeskeisyyteen täällä.

Työnohjaus ja coaching eroavat toisistaan usein kestonsa perusteella. Työnohjausta ostetaan usein pidempiaikaisesti.

Jos olet työnohjauksen sijaan kiinnostunut coachingista, voit tutustua siihen täällä.

Humanistisena ja positiivisena johtajana kehittyminen

Oman autenttisen johtajuuden tunnistamista ja kehittämistä vahvuusajattelulla

Humanistisen ja positiivisen johtamisen teorioiden avulla voidaan lähteä tarkastelemaan ja reflektoimaan esihenkilön ajattelua, tunteita, asenteita, arvoja, ihmiskäsitystä ja omaa johtajuutta: mikä siinä on hyvää, mitä halutaan kehittää, miten voin tunnistaa ja hyödyntää omia ja muiden laaja-alaisia vahvuuksiani eli toimia voimavyöhykkeelläni, miten johdan tunneilmastoa ja vuorovaikutusta työyhteisössäni niin että tuloksena on työn imua, innostusta ja hyvinvointia koko työyhteisölle. Voit tutustua positiiviseen johtamiseen täällä.

Positiivisen psykolologian laajaan vahvuusajatteluun perustuvaa VOIMAKEHÄ® -teoria, -ajattelu ja työskentely soveltuu hyvin johtamisen ja esimiestyön tueksi itsetuntemukseen ja itsensä kehittämiseen sekä oman hyvinvoinnin kehittämisvälineeksi. Voit tutustua laajaan vahvuusajatteluun täällä.

Positiiviseen johtajuuteen ja laajaan vahvuusajatteluun pohjautuvaan työnohjausprosessiin voi sisältyä (esim. 5 x 60-90 min) oman ajattelun, tunteiden, asenteiden, arvojen ja ihmiskäsityksen tarkastelua yhteisessä reflektiossa:

  • Omien vahvuuksien tunnistaminen laajan vahvuusnäkemyksen pohjalta: mistä minä tulen, kuka minä olen ja miten toimin luonteenvahvuuksieni, arvojeni, kyvykkyyksieni, tietojeni ja taitojeni, kiinnostuksieni ja resurssieni pohjalta.
  • Positiivisena johtajana kehittyminen: miten haluan kehittyä ja millaista johtajuutta haluan toteuttaa esim. oman vuorovaikutustyylin ja omien tunteiden kokemisen tarkastelulla.
  • Positiivisen organisaation kehittäminen: miten vien käytäntöön omassa ja organisaation toiminnassa.

Kuva löytyy Sanna Wenströmin artikkelista Positiivisena johtajana kehittyminen - miten positiivisena johtajana voi toimia, organisoida, kehittää ja johtaa.

"Tiedän nyt, mitä teen."

"En aiemmin tiennyt, mitä työnohjaus on. Nyt odotan työnohjausta."

"Työnohjaaja kuuntelee, haastaa kysymyksillä ja tekee yhteenvedon lopussa."