Johdon työnohjaus
Esihenkilöiden ja johdon työnohjaus
Johdon työnohjauksessa ohjattava tutkii omaa johtajuuttaan, itseään johtajana sekä suhdettaan johtamaansa työyhteisöön/työryhmään sekä omaan esihenkilöönsä ja verkostoihin.
Työnohjauksessa keskeistä on johtamistehtävässä toimivan henkilön oman henkilökohtaisen identiteetin sekä voimavarojen vahvistaminen ja johtamistaitojen kehittäminen organisaation tavoitteiden, arvojen ja visioiden suuntaisesti.
Yksilöasiakkaani ovat pääasiassa olleet esihenkilöitä. Työnohjaus on heidän kokemuksensa mukaan antanut aikaa pysähtymiselle ja ajattelulle sekä ajattelun ja työn selkeytymiselle. On koettu, että ollaan johtamisen ytimessä. Se on foorumi, jossa voi sanoa asioita ääneen. Työnohjaus on auttanut rauhoittamaan mieltä.
Työnohjaus on mahdollistanut hankalista tilanteista ja asioista puhumisen ja auttanut suhtautumaan niihin uudella tavalla. On turvallinen olo, jolloin uskaltaa puhua ja tuoda asioita esille, joita ei muuten työpaikalla sanoisi. Henkireikä, jossa saa sanoitetuksi, mitä mielessä pyörii.
Työnohjausta vai coachingia?
Sirkku Ruutu esittää kirjassaan Coachin työkalupakki, että asiakkaan energiataso ja sen hetkiset voimavarat eli toimintakyky määrittävät, mikä ohjausmuoto milloinkin on tarpeellinen.
Kun ihmisen toimintakyky on heikentynyt esimerkiksi uupumuksen tai elämän kriisin vuoksi, paras ohjausmuoto on terapeuttinen interventio. Silloin ihmistä tuetaan pääsemään omalle toimintakyvyn perustasolleen. Tällöin tuetaan enemmän kuin haastetaan. Tukitoimet ovat tällöin esimerkiksi lyhytterapeuttisia interventioita, työn kuormituksen vähentämistä, fysiologisen palautumisen mahdollistamista ja vaikeiden tunteiden käsittelemistä. Tavoitteena on saada omat normaalit voimavarat takaisin, jotta työelämässä jaksaminen on mahdollista.
Työnohjauksen fokus on usein osin palauttavassa toiminnassa ja osin työtä kehittävässä toiminnassa. Työnohjattavan voimavarat voivat olla vähentyneet, jolloin työnohjauksessa tuetaan työssä jaksamista ja työhyvinvointia perustehtävään fokusoiden. Työnohjaus voi myös olla ennaltaehkäisevää, jolloin ihmisen voimavarat ovat edelleen tallella ja keskiössä on työn kehittäminen. Vaikka työnohjauskin on tavoitteellista, voi se olla viipyilevämpää ja pitkäjänteisempää pysähtymistä olennaisten työelämän asioiden ympärille. Tällöin työnohjaaja haastaa ja tukee ohjattavaansa sopivassa suhteessa. Jokaisella työnohjausistunnolla ei ole välttämättä aina yhtä napakkaa prosessia kuin coachingissa.
Coachingissa lähtökohtana on, että asiakas on coachingiin tullessaan vireä ja hänellä on psyykkistä energiaa haastaa itseään parempiin suorituksiin. Coachingistunnot ovat napakan tavoitteellisia, vaikka niissäkin on tilaa itsetutkiskelulle ja pysähtymiselle. Asiakkaalla on kuitenkin lähtökohtaisesti intoa ja halua tutkia omaa piilossa olevaa potentiaaliaan ja pyrkimystä päästä ajattelussaan ja toiminnassaan uudelle tasolle. Coachingissa korostuu asiakkaan vastuullisuus omista valinnoistaan, tekemisistään ja tekemättä jättämisistään.
Coachingin luonteeseen kuuluu tietynlainen tuloshakuisuus. Coachingiin sisältyy usein myös tuloksellisuuden mittausta, jolloin tavoitteet ja edistystä mittaavat mittarit sovitaan ns. kolmikannassa (maksaja/esihenkilö, asiakas ja coach). Myös työnohjauksessa esihenkilöllä voi olla halua osallistua tavoitteiden määrittelyyn, mutta yleensä työnohjauksessa on väljemmät tehokkuusvaatimukset.
Ratkaisukeskeisissä ohjausprosesseissani on samoja elementtejä riippumatta siitä, ovatko ne lyhytterapiaa, työnohjausta tai coachingia. Asiakkaan tilanne ja tarve vaikuttavat, miten ohjausprosessia toteutetaan ja mitä menetelmiä käytetään. Voit tutustua ratkaisukeskeisyyteen täällä.
Työnohjaus ja coaching eroavat toisistaan usein kestonsa perusteella. Työnohjausta ostetaan usein pidempiaikaisesti.
Jos olet työnohjauksen sijaan kiinnostunut coachingista, voit tutustua siihen täällä.
Johdon työnohjauksessa voidaan hyödyntää myös laajaa vahvuusajattelua, voimakehää asiakkaan vahvuuksien tunnistamiseen ja parempaan hyödyntämiseen omassa elämässään ja työssä, ja vireysvalmennusta muun muassa auttamaan asiakasta säätämään vireystilaansa mahdollisimman sujuvasti ja parantamaan palautumistaan,
"Tiedän nyt, mitä teen."
"En aiemmin tiennyt, mitä työnohjaus on. Nyt odotan työnohjausta."
"Työnohjaaja kuuntelee, haastaa kysymyksillä ja tekee yhteenvedon lopussa."