Menestyvä työyhteisö

Kuinka se tehdään?

Menestyvä työyhteisö-valmennus

Teorian ja käytännön harjoittelun yhdistävää keskustelevaa ja osallistavaa valmennusta - työelämä paremmaksi vahvuuksien tunnistamisella ja hyödyntämisellä, laadukkaalla vuorovaikutuksella, tunteiden johtamisella ja resilienssillä. Valmennukseen sisältyy laajaan vahvuusajatteluun perustuva tiimin vahvuuksien kartoittaminen Voimakehällä.

Valmennuksessa tutkitaan ja opitaan tutkittuun tietoon ja käytännön harjoituksiin perustuen

  • laaja-alaisten vahvuuksien voimasta työhyvinvoinnille, innostukselle ja työnimulle sekä vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä
  • työyhteisön laadukkaan vuorovaikutuksen merkityksestä työyhteisön menestykselle,
  • tunteiden johtamisen ja resilienssin merkitystä ja taitoja

Valmennus alka laajaan vahvuusajatteluun perustuvalla tiimin vahvuuksien kartoittamisella, Voimakehällä, jonka jälkeen jatketaan ratkaisukeskeisellä valmennuksella työyhteisön tarpeiden mukaisilla aiheilla. 

Vahvuuksien kartoitus voidaan toteuttaa myös digitaalisesti Skillhive osaamis- ja oppimisalustalla, jossa jokainen voi valita omat vahvuutensa kustakin kuudesta vahvuuden lajista eli rakentaa oman sähköisen voimakehänsä. Alustalla voidaan toteuttaa myös tiimin yhteinen vahvuuskeskustelu.

Työskentelyssä hyödynnetään erilaisia keskustelumenetelmiä sekä osallistavia ja toiminnallisia menetelmiä.

Lue täältä kokemuksiani voimakehätyöskentelystä.

Kohderyhmät:
Työyhteisöt, jotka haluavat vahvistaa hyvinvointiaan, työnimuaan ja innostustaan kehittämällä vahvuuksien tunnistamistaan ja hyödyntämistään, työelämätaitojaan kuten vuorovaikutustaitojaan, tunteiden johtamistaan ja resilienssiään.

Esimiehet, jotka haluavat tietoisesti vaikuttaa siihen, minkälainen työyhteisön ilmapiiri on, miten ihmiset voivat parhaiten menestyä työssään ja miten heidän välinen vuorovaikutuksensa ja yhteistyönsä toimivat.

Valmennuksen kesto ja hinta hinta sovitaan tilaajan kanssa. Suosituksena on vähintään 3-4 h kokonaisuus.



Valmennuksen tausta-ajattelusta ja teorioista

Ongelmanratkaisukyky on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden työelämässä tarvittavista taidoista (ks. World Economic Forumin TOP 10 listaus). Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi (2018) korostavat kirjassaan Aivot työssä vuorovaikutuksen laatua muuttuvan työelämän tärkeimpänä työyhteisön menestymisen ja ongelmanratkaisukyvyn eli kollektiivisen älykkyyden ennustajana. Kollektiivista älykkyyttä aikaansaadaan työyhteisöissä, joilla on hyvät empatiataidot ja kommunikaatiolla, jossa kaikki pääsevät ääneen. 

Kirjoittajat listaavat hyvään ongelmanratkaisuun johtaviksi vuorovaikutuksen piirteiksi:

  • Riskinotto ja virheiden tekeminen on sallittua.
  • Luottamus on hyvä - voidaan keskustella myös henkilökohtaisista asioista.
  • Jokainen pääsee halutessaan ääneen, ja tiimissä pidetään huolta siitä, että kaikki kuuluvat joukkoon.
  • Puheenvuorot eivät äidy monologeiksi.
  • Tiimin jäsenet reagoivat toisten sanomisiin ja jatkavat ideoita omillaan.

Lue lisää hyvästä vuorovaikutuksesta täältä.

Tunnetaitojen vahvistaminen

Tarvitsemme työelämässä tunnetaitoja - kykyä tunnistaa, ymmärtää, kohdata ja käsitellä työpaikan tunteita rakentavasti eli tunneilmaston johtamista yksilöinä ja työyhteisöinä. Tunneilmaston johtaminen alkaa tietoisuuden ja itsetuntemuksen kasvattamisesta eli tunnetietoisuudesta - siitä, että huomaa ja tunnistaa tilanteessa esiintyvät tunteet itsessään ja työpaikallaan. Kun omia tunteita on tunnistettu ja niistä on alettu puhua, opitaan työpaikoilla keskustelemaan tunteista rakentavasti ja asiallisesti.  (Rantanen ym. 2020)

Haastavat tilanteet edellyttävät tunteiden johtamisen taitoja. On tärkeä oppia näkemään tunteet ei-toivotun käyttäytymisen taustalla. Tunteet ja niiden taustalla vaikuttavat tarpeet tunnistamalla päästään nopeammin asian ytimeen ja ongelmien juurisyihin. (Wenström 2020.) Myös Rantanen ym. (2020) kehottaa katsomaan ihmisen käytöksen taakse eli ymmärtämään seitsemää psykologista perustarvetta tunteiden taustalla. Kyky tunnistaa erilaisia tarpeita tunteiden takana on tärkeimpiä tunnetaitoja vahvistavista ja lisäävistä tekijöistä. (Rantanen ym. 2020)

Lue täältä käytännönläheiset ohjenuorat käytöksen taakse katsomiseen esimerkiksi negatiivisesti käyttäytyvän ihmisen kohtaamiseen. 

Resilienssi vahvistuu keskustelukulttuuria kehittämällä

Yksilön ja työyhteisön resilienssitaito on myös yksi tulevaisuuden työelämässä vaadittavista taidoista. Krisse Lipponen viittaa kirjassaan Reslienssi arjessa (2020) Oxfordin yliopiston organisaatiokäyttäytymisen ja johtamisen professori Sally Maitlisiin, jonka mukaan työyhteisön resilienssiä voidaan vahvistaa keskustelukulttuuria kehittämällä. 

Ulkopuolinen valmentaja voi olla suureksi avuksi työyhteisön keskustelukulttuurin kehittämisessä suuntaan, jossa on

  • tapoja, joilla puhutaan yhdessä ryhmän onnistumista, hienoista hetkistä. Näillä luodaan yhteisten onnistumisten historiaa ja pystyvyysuskoa, sinnikkyyttä sekä selkeytetään ryhmän päämäärää.

  • tapoja, joilla puhutaan vaikeuksista selviämisestä. Tämä vahvistaa toimijuuden kokemusta ja ryhmän kyvykkyyttä vastata haasteisiin monin eri tavoin.

  • sekä tapoja, joilla suuntaudutaan tulevaisuuteen moniäänisten tarinoiden kautta: näistä syntyy energiaa ja toivoa tulevaisuuden suhteen.

Työyhteisön hyvinvointi ja tuloksellisuus rakentuvat merkittävissä määrin laadukkaan vuorovaikutuksen, toimivien yhteistyösuhteiden ja korkealaatuisten ihmissuhteiden varaan. Työyhteisölle ja organisaatiolle sujuva yhteistyö on arvokas voimavara: se tarkoittaa esimerkiksi tapoja sopia yhteisistä tavoitteista ja pelisäännöistä, kokemusten jakamista ja tarvittaessa avun saamista kollegoilta.

Yhteisten kokemusten jakaminen lisää ymmärrystä omasta ja muiden työstä. Ymmärryksen ja arvostuksen kokemukset puolestaan lisäävät psykologiselle turvallisuudella olennaista luottamuksen tunnetta ja psykologisten perustarpeiden täyttymistä.

Lue täältä positiivisesta johtamisesta edistämässä työn imua, innostusta ja hyvinvointia ja täältä maistiaisia luennosta: Toimiva työyhteisö muutosten ja kiireen keskellä


Ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella, soita tai lähetä sähköpostia

Suunnitellaan yhdessä teille sopiva valmennuskokonaisuus!


Dialogitaitoja työyhteisöille

Koulutuksessa opitaan dialogisuuden periaatteita ja tutustutaan vuoropuhelun ohjaamiseen Sitran Erätauko-hankkeessa kehitetyillä Erätauko-työkaluluilla. 

Tilaa työyhteisöllesi koulutus, jossa opitaan dialogisuuden perusperiaatteita, Erätauko-menetelmän taustaa sekä dialogin suunnittelua ja vetämistä.

Mitä on dialogi? Tiedätkö, mikä Sitran kehittämä Erätauko on?

Erätauko-koulutuksen tavoitteena on lisätä dialogiin perustuvien osallisuuskäytäntöjen suunnittelu- ja toteutusosaamista sekä kyvykkyyttä rakentavaan keskusteluun suomalaisessa yhteiskunnassa.

Erätauko on tapa käynnistää ja käydä rakentavaa keskustelua. Erätauko auttaa tuomaan yhteen eri lähtökohdista tulevia ihmisiä tasavertaiseen kohtaamiseen ja merkitykselliseen dialogiin. Erätauko-keskustelu auttaa syventämään ymmärrystä erilaisista aiheista ilman pakkoa yksimielisyyteen tai nopeisiin ratkaisuihin. Samalla rakennetaan luottamusta ja osallisuuttayhteisöön.

Erätauko-toimintamalli sisältää työkaluja keskusteluiden suunnitteluun, ohjaamiseen ja vaikuttavuuteen. Työkalujen avulla on mahdollista kutsua paikalle heidätkin, jotka jäävät herkästi keskusteluiden ulkopuolelle. Erätauko-työkalut ovat kaikkien avoimesti käytettävissä.

Kohderyhmä: Koulutus on tarkoitettu dialogin fasilitoinnista ja Erätauko-toimintamallista kiinnostuneille.

Erätauko-koulutuksessa:

  • Määritellään dialogin tarve itselle, omalle organisaatiolle ja yhteiskunnalle laajemmin ja opitaan dialogisuuden periaatteita.
  • Tutustutaan Erätauko-toimintamalliin ja työkaluihin.
  • Suunnitellaan ja harjoitellaan rakentavien keskustelujen vetämistä.

Kouluttajana toimii ratkaisukeskeinen työnohjaaja ja organisaatioon kehittäjä, ICF Team&Executive Coach, Voimakehä-mentori, YTM Katja Kiiski.

Lue tarinani siitä, miksi intohimonani on työyhteisöjen vuorovaikutuksen ja yhteistyön parantaminen.