Coaching ja muutosvalmennus

Haluatteko suunnata huomionne ongelmista toiveisiin, tavoitteisiin, päämääriin, voimavaroihin, aiempiin onnistumisiin ja osaamiseen? 

Lähdetään suunnittelemaan teille sopivasti teoriaa ja käytännön harjoittelua yhdistävä valmennusprosessi.

Reteaming-valmennuksella autetaan ryhmiä/työyhteisöjä asettamaan tavoitteet, kasvattamaan motivaatiota tavoitteiden saavuttamiseksi ja sitouttamaan asianomaiset vahvaksi osaksi myönteistä muutosprosessia.

Valmennuksen aiheena voi olla erilaisten ihmisten kohtaaminen. Vireystilamme, persoonamme, vahvuutemme sekä ajatuksemme ja tunteemme itsestämme ja muista vaikuttavat vuorovaikutustyyleihimme ja tapoihimme kohdata erilaisia ihmisiä. Valmennuksessa opitaan tuntemaan paremmin itseään ja ymmärtämään muiden erilaisuutta.

Kohderyhmät:

Organisaatiot, jotka

haluavat parantaa keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä sekä parantaa työilmapiiriä

haluavat parantaa työhyvinvointiaan

Valmennuksen tarkemmat aiheet sovitaan kanssanne tarpeidenne pohjalta.

Valmennuksissa hyödynnetään erilaisia keskustelumenetelmiä sekä osallistavia ja toiminnallisia menetelmiä. 

Valmennuksien tausta-ajattelusta ja teorioista

Ratkaisukeskeisyys

Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on tavoite- ja tulevaisuussuuntautunut käytännönläheinen työskentelytapa, joka antaa toimivia välineitä toimia organisaatioiden, ryhmien ja yksilöiden kanssa. Työskentelyssä suunnataan huomio ongelmista toiveisiin, tavoitteisiin, päämääriin, voimavaroihin, aiempiin onnistumisiin ja osaamiseen.

Kiinnittämällä huomio siihen, mitä halutaan ongelmien sijaan, mikä jo toimii, mikä on jo eri lailla tai paremmin ja mahdollisuuksiin sekä olemassa oleviin saavutuksiin ja edistyksiin suunnataan toimintaa yhteistyöhön ja kestäviin tuloksiin. Lue lisää ratkaisukeskeisyydestä täältä.

Vuorovaikutuksen laatu

Ongelmanratkaisukyky on yksi tärkeimmistä tulevaisuuden työelämässä tarvittavista taidoista (ks. World Economic Forumin TOP 10 listaus). Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi (2018) korostavat kirjassaan Aivot työssä vuorovaikutuksen laatua muuttuvan työelämän tärkeimpänä työyhteisön menestymisen ja ongelmanratkaisukyvyn eli kollektiivisen älykkyyden ennustajana. 

Kirjoittajat listaavat hyvään ongelmanratkaisuun johtaviksi vuorovaikutuksen piirteiksi:

• Riskinotto ja virheiden tekeminen on sallittua.
• Luottamus on hyvä - voidaan keskustella myös henkilökohtaisista asioista.
• Jokainen pääsee halutessaan ääneen, ja tiimissä pidetään huolta siitä, että kaikki kuuluvat joukkoon.
• Puheenvuorot eivät äidy monologeiksi.
• Tiimin jäsenet reagoivat toisten sanomisiin ja jatkavat ideoita omillaan.

Lue lisää hyvästä vuorovaikutuksesta täältä.

Tunnetaitojen vahvistaminen

Tarvitsemme työelämässä tunnetaitoja - kykyä tunnistaa, ymmärtää, kohdata ja käsitellä työpaikan tunteita rakentavasti eli tunneilmaston johtamista yksilöinä ja työyhteisöinä. Tunneilmaston johtaminen alkaa tietoisuuden ja itsetuntemuksen kasvattamisesta eli tunnetietoisuudesta - siitä, että huomaa ja tunnistaa tilanteessa esiintyvät tunteet itsessään ja työpaikallaan. Kun omia tunteita on tunnistettu ja niistä on alettu puhua, opitaan työpaikoilla keskustelemaan tunteista rakentavasti ja asiallisesti.  (Rantanen ym. 2020)

Haastavat tilanteet edellyttävät tunteiden johtamisen taitoja. On tärkeä oppia näkemään tunteet ja niiden takana olevat tarpeet ei-toivotun käyttäytymisen taustalla. Tunteet ja niiden taustalla vaikuttavat tarpeet tunnistamalla päästään nopeammin asian ytimeen ja ongelmien juurisyihin. (Wenström 2020.) Myös Rantanen ym. (2020) kehottaa katsomaan ihmisen käytöksen taakse eli ymmärtämään seitsemää psykologista perustarvetta tunteiden taustalla. Kyky tunnistaa erilaisia tarpeita tunteiden takana on tärkeimpiä tunnetaitoja vahvistavista ja lisäävistä tekijöistä. (Rantanen ym. 2020)

Resilienssi vahvistuu keskustelukulttuuria kehittämällä

Yksilön ja työyhteisön resilienssitaito on myös yksi tulevaisuuden työelämässä vaadittavista taidoista. Krisse Lipponen viittaa kirjassaan Reslienssi arjessa (2020) Oxfordin yliopiston organisaatiokäyttäytymisen ja johtamisen professori Sally Maitlisiin, jonka mukaan työyhteisön resilienssiä voidaan vahvistaa keskustelukulttuuria kehittämällä. 

Ulkopuolinen valmentaja voi olla suureksi avuksi työyhteisön keskustelukulttuurin kehittämisessä suuntaan, jossa on

• tapoja, joilla puhutaan yhdessä ryhmän onnistumista, hienoista hetkistä. Näillä luodaan yhteisten onnistumisten historiaa ja pystyvyysuskoa, sinnikkyyttä sekä selkeytetään ryhmän päämäärää.

• tapoja, joilla puhutaan vaikeuksista selviämisestä. Tämä vahvistaa toimijuuden kokemusta ja ryhmän kyvykkyyttä vastata haasteisiin monin eri tavoin.

• sekä tapoja, joilla suuntaudutaan tulevaisuuteen moniäänisten tarinoiden kautta: näistä syntyy energiaa ja toivoa tulevaisuuden suhteen.

Työyhteisön hyvinvointi ja tuloksellisuus rakentuvat merkittävissä määrin laadukkaan vuorovaikutuksen, toimivien yhteistyösuhteiden ja korkealaatuisten ihmissuhteiden varaan. Työyhteisölle ja organisaatiolle sujuva yhteistyö on arvokas voimavara: se tarkoittaa esimerkiksi tapoja sopia yhteisistä tavoitteista ja pelisäännöistä, kokemusten jakamista ja tarvittaessa avun saamista kollegoilta.

Yhteisten kokemusten jakaminen lisää ymmärrystä omasta ja muiden työstä. Ymmärryksen ja arvostuksen kokemukset puolestaan lisäävät psykologiselle turvallisuudella olennaista luottamuksen tunnetta ja psykologisten perustarpeiden täyttymistä.

Ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella, soita tai lähetä sähköpostia. 

Suunnitellaan yhdessä teille sopiva valmennuskokonaisuus!