Työnohjaus auttaa työssä jaksamisessa
Sain sähköpostiini työssä jaksamiseen liittyvän tiedustelun eräältä työyhteisöltä: "Työyhteisössämme on painittu jaksamisen/työssä uupumisen kanssa. Löytyisikö sinulta mahdollisesti ratkaisuja ja pystytkö auttamaan meitä ko. ongelmassa?"
Työnohjauksissani on lähes aina mukana työssä jaksamiseen liittyvät asiat, joskus pääasiana ja joskus muiden asioiden ohessa. Kokemukseni mukaan suurimmassa osassa työyhteisöjä jaksamiseen ongelmat liittyvät muun muassa jatkuvien muutosten kanssa pärjäämiseen, perustyöstä selviytymiseen muutosten keskellä, ajanhallintaan, pelisääntöihin ja sovituista asioista kiinnipitämiseen, tiedonkulkuun sekä kognitiiviseen ergonomiaan liittyvään aivokuormaan (turhat keskeytykset, tietotulva ja huomiokaapparit). Usein esiin nousevat vuorovaikutukseen ja yhteistyön tekemiseen liittyvät seikat: luottamuspula, toive suorasta puheesta, palautteen antaminen ja saaminen, toistensa kohtelu, ristiriidat ja negatiivinen puhe.
Mitä työnohjauksessani tehdään?
Lähdemme työnohjauksissani yksilön, ryhmän tai työyhteisön kanssa ensimmäisenä keskustelemaan ja kartoittamaan tilannetta: minkälaiset asiat osallistujilla vaikuttavat työssä jaksamiseen sekä toiveita siitä, mitä halutaan ongelman sijaan eli selvitetään kunkin osallistujan ja yhteisiä tavoitteita.
Kun aiheet ovat selvillä, käsittelemme niitä keskustellen ja erilaisin harjoituksin esim. tunteiden ja niihin reagoimisen käsittelyä, mielenhallintaa, motivaatiotekijöitä, mihin voi vaikuttaa ja mihin ei, muutoksen käsittelyä, uusien näkökulmien löytämistä sekä voimavarojen ja vahvuuksien esille nostamista. Mukana voi olla myös koulutuksellista elementtiä esim. vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista.
Haluan huolehtia siitä, että työnohjauksissani kaikki saavat mahdollisuuden osallistua ja kertoa mielipiteensä sekä tulevat kuulluksi ja kuulevat. Käytän keskustelun lisäksi työyhteisön tarpeiden ja toiveiden mukaan erilaisia harjoituksia keskustelun laajentamiseksi ja käsitellyn asian sisäistämiseksi ja oppimiseksi. Harjoituksia voidaan tehdä itsenäisesti esim. kirjallisesti, niin että hiljaisin ja pohdiskelevinkin saa asiansa kuulluksi, tai pari- ja ryhmätöinä.
"Korttien ja visuaalisten materiaalien käyttö auttoi asioiden käsittelyssä. Ideoita joita voi soveltaa myös omassa työssä."
"Rauhallisuus, täsmällisyys, jatkumo. Luovat menetelmät, tekeminen, joskus myös ihan vain oleilun kaltaista miettimistä ja pohtimista."
Miten työnohjaus voi auttaa työssä jaksamisessa?
Työnohjaus koetaan usein ainoana paikkana ja aikana, jossa on kunnolla aikaa keskustella ja kuulla toisiaan. Kun mieltä painavista ajatuksista, tunteista ja tarpeista saa puhua ja tulee kuulluksi, luottamus, arvostus, avoimuus ja ymmärrys toisiaan kohtaan lisääntyvät. Tällöin aletaan nähdä ratkaisuja ja uusia näkökulmia. Kokemus siitä, että voi vaikuttaa työhönsä kasvaa ja tämä parantaa työssä jaksamista. Työyhteisön ilmapiiri paranee toimivien vuorovaikutussuhteiden ja paremman yhteisön kautta.
Asiakkailta saamieni palautteiden mukaan edellä kuvatun tapaisesta työnohjauksesta on ollut hyötyä ohjaamilleni työyhteisöille. Palautteita voi lukea täältä: Laatulupaukseni
Esimerkiksi työssä jaksamiseen liittyen on sanottu:
"Työssä jaksamiseen tullut raamitusta."
"Omat ajatukseni selkiytyneet erilaisiin asioihin. Työnohjaus auttanut
työssäjaksamista."
"Ratkaisuja. Itseluottamusta. Tiedän nyt, mitä teen."
"Luottamukselliset keskustelut, voi purkaa asioita."
Työnohjauksen kesto
Työnohjausprosessi kestää yleensä vuodesta kahteen. Olen huomannut, että tällaiset pidemmät työnohjaussuhteet auttavat paremmin ja pitkäkestoisemmin. Lyhyemmät esimerkiksi kolmesta viiteen kertaa kestävät työnohjaussuhteet auttavat akuuteissa tilanteissa tilannekohtaisesti tai tilanteen kartoittamisessa.
Ryhmän tai työyhteisön työnohjaukset ovat yleensä 1,5 - 2 h / kerta. Yksilötyönohjaukset kestävät 1 - 1,5 h /kerta.
On myös mahdollista tehdä ennen ryhmän/työyhteisön kanssa työskentelyä yksilöhaastattelut, joissa osallistujat saavat purkaa asioitaan sekä kertoa tavoitteistaan ja muutostoiveistaan. Samalla jokainen osallistuja orientoituu ja motivoituu työnohjauksiin ennen niiden alkamista.
Blogikirjoituksestani Tapani tehdä ratkaisukeskeistä työnohjausta voi lukea lisää työtavastani.