Positiivinen johtaminen

Sanna Wenström. Positiivinen johtaminen - Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. 2020. PS-kustannus.

Innostusta ja hyvinvointia positiivisella johtamisella

Jos olet kiinnostunut positiiviseen organisaatioon kuuluvien myönteisten tunteiden ja hyvän ilmapiirin, myönteisen vuorovaikutuksen, yhteistyön ja ihmissuhteiden, erilaisten vahvuuksien huomioimisen ja hyödyntämisen merkityksestä sekä positiivisesta johtamisesta, voi Sanna Wenströmin kirjoittamasta kirjasta Positiivinen johtaminen - Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla muodostua sinulle todellinen aarrearkku.

Minulle tämä aarrearkku toi myös myös teoreettista näkökulmaa ratkaisukeskeisyyteen: se on humanistista psykologiaa, joka painottuu laadullisen tutkimukseen sekä ihmisten kokemuksiin, voimavaroihin ja niistä löytyviin yksilöllisiin ratkaisuihin.

Wenström kertoo kirjan perustuvan sekä väitöskirjansa antiin että hänen omiin kokemuksiinsa positiivisen organisaation ja johtamisen kehittämisestä sekä soveltamisesta oppilaitoksissa. Kirja sisältääkin vankkaa positiivisen psykologian ja positiivisen organisaation teoriatietoa sekä runsaasti tutkimuksiin ja käytännön kokemuksiin perustuvia menetelmiä positiivisen johtamisen eri osa-alueiden toteuttamiseksi.

Wenström kuitenkin kertoo suhtautuvansa menetelmien ja työkalujen käyttöön varauksella, koska mikään menetelmä ei toimi, jos vuorovaikutus ei toimi:

"Myönteinen, luottamuksellinen ja arvostava vuorovaikutussuhde on lähtökohta, jonka lisänä harkitut, tutkimukseen perustuvat menetelmät ja työkalut voivat yksilöllisistä tarpeista käsin toimia apuna esimerkiksi kehityskeskustelujen toteuttamisessa tai tiimien kehittämisessä. Menetelmäpakin lisäksi positiivista psykologiaa johtamiseen (aivan samoin kuin opetukseen tai ohjaukseen) soveltava tarvitsee ymmärrystä siitä, miten ja miksi nämä menetelmät toimivat ja mihin ne perustuvat. Tämä onkin yksi tämän kirjan kirjoittamisen motiiveista."

Kirjassa on kolme osaa:

1) Lähtökohtia positiiviselle johtamiselle, jossa perehdytään kukoistukseen, työn imuun ja innostukseen sekä tarkastellaan positiivisen johtamisen merkitystä pedagogisen organisaation johtamisessa, syvennytään positiiviseen psykologiaan sen taustatieteenä sekä tutustutaan positiivisen johtamisen erilaisiin muotoihin ja määritelmiin.

2) Positiivinen organisaatio, jossa tutustutaan laajasti positiivisen johtamisen jäsennysmalliksi valittuun positiivisen organisaation PRIDE-teoriaan sekä PRIDE-teorian soveltamiseen ja hyödyntämiseen positiivisessa johtamisessa.

3) Positiivinen johtaja, jossa tarkastellaan jokaista 24 luonteenvahvuutta, niiden ilmenemistä ja käyttöä sekä merkitystä henkilökohtaisen ja ammatillisen kasvun näkökulmasta.

Kirja on runsauden sarvi myös siinä mielessä, että sen jokaisesta kolmesta osasta tai sen kymmenestä luvusta voisi kirjoittaa oman reflektionsa. Jos haluaa tukea organisaation kehittämiseen positiiviseksi organisaatioksi, tukea omassa positiivisen johtajuuden kasvussaan tai vaikkapa tiimitoiminnan, kehityskeskustelujen, haastavien tilanteiden tai kokouskäytäntöjen muuttamiseen myönteisemmiksi, toimii tämä kirja oivalluttavana käsikirjana näihin ja moniin muihin positiivisen organisaation tai johtamisen aihioihin.

Työnohjaajana sekä tiimi ja johdon coachina olen erityisesti kiinnostunut positiivisen organisaation osa-alueista kuten vuorovaikutuksesta, yhteistyöstä ja työpaikan ihmissuhteista sekä myönteisistä tunteista ja ilmapiiristä. Vastavalmistuneena Voimakehä-valmentajana olen voinut perehtyä laajemmin voimakehäajatteluun ja -teoriaan sekä luonteenvahvuuksiin, joilla on keskeinen merkitys positiivisessa johtamisessa ja organisaatiossa.

Positiivisen johtamisen PRIDE-teoria ja sen osatekijät

Positiivisen johtamisen jäsennysmalliksi Wenström on valinnut positiivisen organisaation teorian (PRIDE). PRIDE-teoria jäsentää niitä tekijöitä, jotka edistävät organisaation jäsenten hyvinvointia, innostusta ja työn imua. Teorian nimi on kirjainlyhenne positiivisen organisaation osatekijöistä. (Ks. Kuvio 1.).

Kuvio 1. Positiivisen organisaation osatekijät

PRIDE-teoria on kehitetty Hongkongissa, ja se perustuu kirjallisuuskatsaukseen sekä empiiriseen tutkimukseen sosiaalialan organisaation muutosprosessista. Kirjallisuuskatsauksen tuottamasta viidestä teemasta Cheung rakensi edelleen kyselyn mittaamaan positiivista organisaatioindeksiä. Cheung havaitsi tutkimassaan organisaatiossa, että mitä parempia tuloksia organisaation yksikkö sai tästä kyselystä, sitä parempia tuloksia organisaatioyksikkö saavutti henkilöstön hyvinvoinnissa, tuloksellisuudessa, tehokkuudessa, kannattavuudessa, laadussa ja eettisyydessä.

Wenström kehitti väitöstutkimuksessaan PRIDE-teoriaa edelleen ja hyödynsi sitä laadullisen tutkimuksen viitekehyksenä. PRIDE-teorian osa-alueet täsmentyivät ja jäsentyivät opettajien ja esimiesten haastattelujen perusteella. Ne vahvistivat käsitystä siitä, mitä asioita suomalalaisessa koulutusorganisaatiossa pidetään merkityksellisinä ja innostusta edistävinä.

PRIDE-teorian käyttökelpoisuus perustuu Wenströmin mukaan siihen, ettei se anna valmiita vastauksia, yleispäteviä toimintaohjeita tai vuorosanoja, joiden luvattaisiin toimivan kaikissa tilanteissa. Sen sijaan se auttaa meitä kiinnittämään huomiomme niihin tekijöihin, jotka tutkimusten mukaan tukevat ja vahvistavat ihmisten hyvinvointia, innostusta ja kukoistamista ja sitä kautta tuloksellista ja laadukasta toimintaa.

Kirjassa perehdytään syvällisesti jokaiseen PRIDE-teorian osa-alueeseen sekä teoreettisella että käytännön kokemuksia ja sovelluksia kuvaten. Jokainen osa-alue sisältää runsaasti tutkimustietoa mutta myös erilaisia työkaluja ja menetelmiä, joiden avulla voi lähteä syventämään omaa ymmärrystään ja osaamistaan positiivisen organisaation kehittämisessä.

Positiivisen johtamisen osatekijään vahvuudet sisältyy Sanna Wenströmin ja Laura Halosen kehittämä ja brändäämä voimakehätyöskentelyn, laajan vahvuusnäkemyksen ja voimakehäteorian esittely. Näistä voi lukea lisää www.voimakeha.info. Voit tutustua positiiviseen psykologiaan ja johtamiseen myös lukemalla blogikirjoitukseni Positiivinen johtaminen edistämässä työn imua, innostusta ja hyvinvointia.

Positiiviseen johtamiseen ja organisoimiseen sekä PRIDE-teoriaan pääset perehtymään lisää seuraavien lähteiden avulla:

Wenström, S. (2020). Enthusiasm as a driving force in vocational education and training (VET) teachers' work. Defining positive organization and positive leadership in VET, Acta electronica Universitatis Lapponiensis 269. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-185-9

Wenström, S. (2020). Positiivinen johtaminen. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. Jyväskylä: PS-kustannus. https://www.ps-kustannus.fi/7116.html