Tunteiden johtamisen taitoja

Tarvitsemme työelämässä tunnetaitoja - kykyä tunnistaa, ymmärtää, kohdata ja käsitellä työpaikan tunteita rakentavasti eli tunneilmaston johtamista yksilöinä ja työyhteisöinä. Tunneilmaston johtaminen alkaa tietoisuuden ja itsetuntemuksen kasvattamisesta eli tunnetietoisuudesta - siitä, että huomaa ja tunnistaa tilanteessa esiintyvät tunteet itsessään ja työpaikallaan. Kun omia tunteita on tunnistettu ja niistä on alettu puhua, opitaan työpaikoilla keskustelemaan tunteista rakentavasti ja asiallisesti. Tunneilmaston tunnistamisessa ei ole kyse negatiivisten tunteiden ilmenemisen vähentämisestä vaan sen muuttamisesta, miten negatiivisiksi koettuihin tunteisiin reagoidaan ja miten niitä käsitellään työyhteisössä. (Rantanen ym. 2020, 64, 75, 84.)

Haastavat tilanteet edellyttävät siis tunteiden johtamisen taitoja. On tärkeä oppia näkemään tunteet ei-toivotun käyttäytymisen taustalla. Tunteet ja niiden taustalla vaikuttavat tarpeet tunnistamalla päästään nopeammin asian ytimeen ja ongelmien juurisyihin. Yksinkertaisimmillaan perustarpeiden hierarkia auttaa pohtimaan, mitä tarpeita haastavassa tilanteessa ilmenevien tunteiden taustalla voi olla. (Wenström 2020, 215.) 

Myös Rantanen ym. (2020, 87, 89) kehottaa katsomaan ihmisen käytöksen taakse eli ymmärtämään seitsemää psykologista perustarvetta tunteiden taustalla. Kyky tunnistaa erilaisia tarpeita tunteiden takana on tärkeimpiä tunnetaitoja vahvistavista ja lisäävistä tekijöistä. Kun ihminen käyttäytyy haastavasti, jokin tunnetila saa hänet toimimaan ikävästi ja tunnetilan takana on erilaisia täyttymättömiä psykologisia perustarpeita. Voimme toimia viisaammin erilaisissa haastavissa tilanteissa, kun virittäydymme tunnetaajuudelle, ymmärrämme, mitkä tunteet ilmenevät millaisena käytöksenä ja mitkä tarpeet saavat aikaan millaisia tunteita. (Rantanen ym. 2020, 89, 92.)

Rantanen ym. (2020, 103) esittelevät käytännönläheiset ohjenuorat käytöksen taakse katsomiseen esimerkiksi negatiivisesti käyttäytyvän ihmisen kohtaamiseen. He kehottavat pohtimaan, mistä hänen hankala olotilansa johtuu.

Voisiko taustalla olla, että

• Hän kokee, ettei hänestä olla kiinnostuneita (osoita olevasi hänestä kiinnostunut)
• Hänestä tuntuu, ettei häntä ole ymmärretty (yritä aidosti ymmärtää, miltä hänestä tuntuu ja mitä hän haluaa)
• Hän kokee, ettei häntä arvosteta (osoita arvostavasi häntä ja hänen tunnetilaansa)
• Hänestä tuntuu, ettei häntä ole kohdeltu reilusti (tee näkyväksi, että yrität olla mahdollisimman reilu häntä kohtaan)
• Hänestä tuntuu, ettei hän hallitse työtään (tue hänen hallinnan kokemustaan)
• Hänestä tuntuu, ettei hän edisty työssään tai tekemisessään (tee jatkuvasti näkyväksi, miten hän edistyy eri asioiden kanssa)
• Hän kokee, ettei hänen työssään ole mielekkyyttä (osoita, miten merkityksellistä hänen toimintansa on). (Rantanen ym. 2020, 104-105.)

Lähteet:

Wenström, S. (2020). Positiivinen johtaminen: Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla.

Rantanen, J., Leppänen, I. & Kankaanpää, H. (2020) Johda tunneilmastoa: Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali.