Mitä haluaisit sanoa oikeasti?

Mieleeni pulpahti alkukesästä blogikirjoituksen aihe omien tunteiden johtamisesta.  En heti kirjoittanut sitä, koska ideaan liityvä kirja oli kotona ja itse olin mökillä etäilemässä ja seuraamassa kesäisen luonnon ihmeitä. Kirjoitin ajatukseni kuitenkin muistiin yritykseni Facebooksivulle. 

Idea kirjoitukseen syntyi sekoituksena eräästä Jarkko Rantanen ym. Johda tunneilmastoa -kirjan omien tunteiden johtamisen vinkistä ja aamuyöllä näkemästäni unesta. Unesta, jossa taisin käsitellä aiemmin sillä viikolla Suomen työnohjaajat ry:n työnohjauskonferensissa käytyä keskustelua siitä, miten työnohjaaja uskaltaa tuoda rohkeasti ajatuksensa esille, vaikka uhkana voi olla hylätyksi tuleminen. Sekava uni päättyi siihen, että joku halasi minua ja heräsin kahvinkeittimen pulputukseen. Vinkki omien tunteiden johtamisesta juonsi myös erään tapahtuman pohdiskeluista, joissa kävin läpi monia eri tunteita - pääosin negatiivisia. Ja tämä oli ihan ok, hyväksyttävää ja jopa suotavaa.

Tunneilmaston johtaminen alkaa tunnetietoisuudesta

Tarvitsemme työpaikoilla tunnetaitoja - kykyä tunnistaa, ymmärtää, kohdata ja käsitellä työpaikan tunteita rakentavasti eli tunneilmaston johtamista yksilöinä ja työyhteisöinä. 

Tunneilmaston johtaminen alkaa tietoisuuden ja itsetuntemuksen kasvattamisesta eli tunnetietoisuudesta - siitä, että huomaa ja tunnistaa tilanteessa esiintyvät tunteet itsessään ja työpaikallaan. 

Kun omia tunteita on tunnistettu ja niistä on alettu puhua, opitaan työpaikoilla keskustelemaan tunteista rakentavasti ja asiallisesti. Tunneilmaston tunnistamisessa ei ole kyse negatiivisten tunteiden ilmenemisen vähentämisestä vaan sen muuttamisesta, miten negatiivisiksi koettuihin tunteisiin reagoidaan ja miten niitä käsitellään työyhteisössä.

Tunnetaitojen soveltamista työpaikan haastavissa tilanteissa

Tunneilmaston johtaminen lähtee siitä, että työpaikalla olevat tunteet tunnistetaan ja hyväksytään ne osaksi työpaikan arkea. 

Toinen periaate muistuttaa ymmärryksestä, että ihmisillä on tarpeita, jotka vaikuttavat tunteiden takana. Katso käytöksen taakse on ajatusmalli, jonka avulla voidaan oikeasti päästä käsittelemään esimerkiksi huonoa käyttäytymistä. 

Kolmas periaate on: anna kaikille tunteille huomiota. Tunteiden hyväntahtoinen huomioiminen vähentää negatiivisten tunteiden voimaa ja vahvistaa positiivisia tunteita.

Neljäs periaate peräänkuuluttaa ymmärrystä siitä, mikä tunnetaito sopii kulloisenkiin tilanteeseen: mikä on oikea avain lukkoon.

Tunnetaitoja voi hyödyntää haastavissa tilanteissa kolmen kysymyksen/vaiheen avulla:

1. Mitä tunteita ja ajatuksia tilanne sinussa herättää?
2. Jos kuuntelet itseäsi rehellisesti, mitä sinun oikeasti tekisi mieli tehdä tai sanoa? Mikä on primitiivinen reaktiosi tuossa tilanteessa? 
3. Miten voisit lähestyä tilannetta tunnetaitoja soveltaen? 

Tajusin kirjoitusideaa miettiessäni, että olin toiminut suurin piirtein ylläkuvatun kaltaisesti tunteideni kanssa ja painoin mieleeni, mitä yritän jatkossa tehdä, käytännössä sanoa vastaavassa tilanteessa.

Riittämättömyyden herättämien tunteiden ja ajatusten käsittelyä

Kirjassa perustellaan kolmen esimerkin avulla, miksi juuri nämä kolme kysymystä ovat toimivia. 

Lainaan tähän esimerkin riittämättömydestä:

Mieti tilannetta, jossa tiimilläsi on paljon töitä. Vaikka kuinka panostat johtamiseen ja priorisoitte yhdessä, huomaat, että matriisiorganisaatiossa moni asia ei ole sinun käsissäsi ja tiiminne työmäärä vain kasvaa. Ilmapiiri alkaa olla kireä. Tuntuu, että kaikilla on kiire, hallinnan tunne alkaa rakoilla, eikä aika riitä kunnolla mihinkään. Vaikka koetkin tekeväsi merkityksellistä ja tärkeää työtä, stressi vaivaa jatkuvasti ja mietit, näkyykö panostuksesi missään. 

Yleensä olemme tottuneet ratkomaan ongelmatilanteita logiikan ja järjen avulla. Kirjassa pyydetään unohtamaan hetkeksi opittu ja syvälle juurtunut toimintamalli syöksyä heti ratkaisemaan asiaa. Sen sijaan kehotetaan pohtimaan tilannetta ensin omassa mielessä keskittymällä tunnistamaan tilanteen synnyttämiä tunteita (vaihe 1).  

Tällaisessa tilanteessa tunnistamme monia tunteita kuten riittämättömyyttä (käytettävissä oleva aika ja resurssit eivät riitä saamaan aikaan tavoiteltavia tuloksia), turhautumista (tahtoisit saada asiat valmiiksi ajallaan ja kokea aitoa aikaansaamisen iloa), pettymystä, häpeää, vihaa, syyllisyyttä ja ahdistusta. Saatamme kokea itsemme uhriksi ja ajatella, miksi juuri minulle käy näin.

Mallissa kehotetaan unohtamaan hetkeksi kaikki opitut hyvät tavat ja käytössäännöt ja pohtimaan, mitä sinun oikeasti tekisi mieli tehdä tai sanoa (vaihe 2). Mikä on ensimmäinen, primitiivisin reaktio tilanteessa. Mikä tahansa tämä reaktio onkaan, se huomioidaan ja hyväksytään ajatuksissa: jos koet riittämättömyyttä, turhautumista, jopa vihaa ja ahdistusta, ei ole ihme, että mielesi tekisi esimerkiksi marssia oman esihenkilön luo ja sanoa, että nyt riitti tai alkaa päivittää CV:tä ja etsiä kaikessa hiljaisuudessa uutta työpaikkaa.

Kirjassa kehotetaan ensin tunnistamaan tilanteen aikaansaamat tunteet (vaihe 1) itsessään ja virittäytymään sille, mitä tekisi mieli tehdä (vaihe 2) hyvästä syystä. Tunteet ovat tietoa eli ne pyrkivät aina kertomaan meille jotakin. Tärkeää on huomata, että tunne on totta ja sillä on jokin todellinen viesti kerrottavanaan, mutta tunne kertoo tosiasioita vain sisäisestä todellisuudestamme. Tunne ei siis välttämättä kerro paljonkaan ulkoisesta todellisuudesta eikä ole totuus. Ohittamalla vaiheet 1 ja 2 ohittaa sisäisen todellisuuden käsittelyn. Tällöin tilannetta lähdetään ratkomaan suoraan huomaamatta, mitä itsessä tapahtuu; miten värittyneiden lasien läpi tarkastelemme, vaikka luulemme tarkastelevamme tilannekuvaa täysin objektiivisesti. 

Monissa arjen haastavissa ja epämielyttävissä tilanteissa toimimme järkitaajuudella ja lähdemme ratkomaan tilanteita käsittelemättä omia tunteitamme. Tällöin hyödynnämme opittuja  - usein toimimattomia - vanhoja toimintamalleja pyrkiessämme ratkomaan tilanteita, joissa on paljon vahvoja tunteita. Totutut työkalut ratkaisevat tilanteen vain osittain tai jopa pahentavat sitä. Huomaamme ajautuvamme kerta toisensa jälkeen juupas-eipäs-keskusteluun toisen osapuolen kanssa eikä silloin ole odotettavissa järkevää lopputulosta. Usein haluamme myös unohtaa primitiiviset reaktiomme, koska niitä pidetään epäsopivina. Ajatukselliset primitiivireaktiot ovat kuitenkin hyvin inhimillisiä kokiessamme voimakkaita tunteita. 

Miten tilannetta voi lähestyä tunnetaitoja soveltaen?

Käsiteltyämme riittämättömyyden aiheuttamat tunteet itsessämme ja tiedostettuamme tunteiden herättämät primitiiviset ajattelumallt on aika pohtia, miten tilannetta voisi lähestyä tunnetaitoja soveltaen. 

Ensimmäisenä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten itse toimii oman riittämättömyyden tunteen kanssa. Pahennatko oloasi ajatusmalleillasi ja asenteillasi? Kiinnitätkö enemmän huomiota epäonnistumisiisi kuin onnistumisiisi? Oletko itsellesi ankarampi kuin muille? Miten voisit olla armollisempi itsellesi?

Seuraavaksi voit tarkastella omia tarpeitasi ja tahtomisiasi tunteiden takana.  Miten voin itse vahvistaa omaa hallinnan kokemustani työstäni? Miten voin saada enemmän tukea työkavereilta? Miten voin tulla paremmin kuulluksi, ymmärretyksi ja arvostetuksi? 

Tämän jälkeen voit kertoa tiimillesi tunteistasi ja ajatuksistasi: sinulle on tärkeää, että tiimissäsi kaikki kokevat työmäärän olevan hallittavissa ja ilmapiirin olevan kannustava ja inspiroiva. Kerrot, mitä nyt koet ja mitä tunnet ja että haluat ymmärtää, millaisia tunteita tiimiläisesi kokevat ja mitä he sinulta odottavat. Kun sanoitat ja kerrot taidokkaasti omat sisäiset tunteesi ja ajatuksesi, ihmiset tietävät, miltä sinusta tuntuu. Et syytä heitä, vaan kutsut heidät aitoon keskusteluun. Mitkä asiat saavat aikaan turhautumista, pettymyksiä, kireyttä ja riittämättömyyttä tiimiläisissä? Millaista toimintaa odotatte toisiltanne? Miten voisitte tukea toisianne? 

Katso käytöksen taakse, KYARHEM

Katso käytöksen taakse on ajatusmalli, jonka avulla voidaan oikeasti päästä käsittelemään esimerkiksi huonoa käyttäytymistä. Haastavat tilanteet edellyttävät tunteiden johtamisen taitoja. On tärkeä oppia näkemään tunteet ei-toivotun käyttäytymisen taustalla. Tunteet ja niiden taustalla vaikuttavat tarpeet tunnistamalla päästään nopeammin asian ytimeen ja ongelmien juurisyihin. Yksinkertaisimmillaan perustarpeiden hierarkia auttaa pohtimaan, mitä tarpeita haastavassa tilanteessa ilmenevien tunteiden taustalla voi olla.  

Kyky tunnistaa erilaisia tarpeita tunteiden takana on tärkeimpiä tunnetaitoja vahvistavista ja lisäävistä tekijöistä. Kun ihminen käyttäytyy haastavasti, jokin tunnetila saa hänet toimimaan ikävästi ja tunnetilan takana on erilaisia täyttymättömiä psykologisia perustarpeita. Katsomalla ihmisen käytöksen taakse ymmärretään seitsemää psykologista perustarvetta tunteiden taustalla. 

Monen haastavan tilanteen taustalla on kokemus, ettei ihmisestä olla kiinnostuneita, ettei ihmistä ole ymmärretty eikä arvostettu, häntä on kohdeltu epäreilusti, hän ei hallitse tilannetta, eikä koe edistyvänsä mihinkään ja koko tilanteessa ei tunnu olevan mitään mileltä. Voimme toimia viisaammin erilaisissa haastavissa tilanteissa, kun virittäydymme tunnetaajuudelle, ymmärrämme, mitkä tunteet ilmenevät millaisena käytöksenä ja mitkä tarpeet saavat aikaan millaisia tunteita. 

Seuraavaksi esittelen käytännönläheiset ohjenuorat käytöksen taakse katsomiseen esimerkiksi negatiivisesti käyttäytyvän ihmisen kohtaamiseen.  Mistä hänen hankala olotilansa voisi johtua?

Voisiko taustalla olla, että

• Hän kokee, ettei hänestä olla kiinnostuneita (osoita olevasi hänestä kiinnostunut)
• Hänestä tuntuu, ettei häntä ole ymmärretty (yritä aidosti ymmärtää, miltä hänestä tuntuu ja mitä hän haluaa)
• Hän kokee, ettei häntä arvosteta (osoita arvostavasi häntä ja hänen tunnetilaansa)
• Hänestä tuntuu, ettei häntä ole kohdeltu reilusti (tee näkyväksi, että yrität olla mahdollisimman reilu häntä kohtaan)
• Hänestä tuntuu, ettei hän hallitse työtään (tue hänen hallinnan kokemustaan)
• Hänestä tuntuu, ettei hän edisty työssään tai tekemisessään (tee jatkuvasti näkyväksi, miten hän edistyy eri asioiden kanssa)
• Hän kokee, ettei hänen työssään ole mielekkyyttä (osoita, miten merkityksellistä hänen toimintansa on). (Rantanen ym. 2020, 104-105.)

Lähteet:

Rantanen, J., Leppänen, I. & Kankaanpää, H. (2020) Johda tunneilmastoa: Vapauta työyhteisösi todellinen potentiaali. 

Wenström, S. (2020). Positiivinen johtaminen: Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla.