Maistiaisia luennosta

Maistiaisia luennosta: Toimiva työyhteisö muutosten ja kiireen keskellä

Ihmissuhdeongelmat ovat viime vuosina nousseet työelämätutkimuksen tarkastelun keskiöön merkittävimpänä henkisen kuormituksen aiheuttajana. Theodore Roosevelt on todennut, että tärkeintä on osata tulla hyvin toimeen ihmisten kanssa. Tärkeää on myös saada ihmiset tuntemaan itsensä arvostetuiksi ja kohdata jokainen omana itsenään. Tämä on työssäni keskiössä. Sen lisäksi uskon ihmisten tietävän, miten selviytyä ongelmistaan. He eivät vain vielä tiedä tätä. Siihen tarvitaan usein keskustelua ja reflektointia muiden ihmisten kanssa kuten vaikkapa työkavereiden kanssa tai työnohjauksessa. Oman ajattelu- ja toimintatyylin tunteminen auttaa ymmärtämään itseä ja muita paremmin muuttaen samalla vuorovaikutustamme. Laaja vahvuusajattelu puolestaan tuo välineitä omien ajattelu- ja toimintatyyliemme tunnistamiseen.

Omasta taustastani: asia- vai ihmiskeskeisyys

Aloitin työurani aikuissosiaalityöstä, jonka jälkeen olin 12 vuotta erilaisissa sote-alan projekteissa. Työnohjaajana olen toiminut yli 10 vuotta. Yritykseni perustin vuonna 2017. Olen tehnyt yrittäjänä työnohjauksia, valmennuksia ja koulutuksia, jotka ovat liittyneet erityisesti vuorovaikutuksen ja yhteistyön toimivuuteen ja edistämiseen. Projektit, joissa olin mukana, olivat aika asiakeskeisiä. Pidin silloin itseäni myös hyvin asiakeskeisenä. Koin pitkään olevani unelmatöissäni erilaisine selvitys-, kehittämis- ja suunnittelutöineen, matkusteluineen ja ihmisten kanssa tekemisissä olemisineen. Aloin kuitenkin kaivata välineitä ja apua ihmisten kuulemiseen ja osallistamiseen heidän työhönsä vaikuttaviin asioihin, koska niitä olin mukana kehittämässä, eli ihmiskeskeisyyteen ja ihmisten kanssa toimimiseen.

Pikku hiljaa olenkin mielestäni muuttunut ihmiskeskeisemmäksi, vaikka edelleen koen olevani pohjimmiltani ja ajattelutaipumuksiltani asiakeskeinen. Osallistuin tänä vuonna erääseen yksinyrittäjille suunnattuun vertaistyönohjausryhmään, jonka vetäjä eli työohjaaja heitti kysymyksen, että onko minussa käynnissä taistelu asia- ja ihmiskeskeisyyden toiminta- ja ajattelutavan kanssa. Tämä kysymys oli lopulta silmiä avaava ja tajusin, että olen työstänyt juuri tätä yli 10 vuotta, ja ehkäpä ainakin tilannekohtaisesti ihmisten kanssa esimerkiksi työssäni toimiessani voin sanoa olevani enemmän ihmiskeskeinen kuin asiakeskeinen. 

Pystyn muokkaamaan toimintatapojani ja käytöstäni ottamalla esimerkiksi sosiaalisen älykkyyden ja ystävällisyyden luonteenvahvuuksia avukseni, sillä luonteenvahvuuksia voi harjoitella, kehittää ja käyttää enemmän tai vähemmän tilanteen mukaan. Lähestymistapani ja arvoni työssä ja elämässäkin pohjautuu kasvun asenteen, jossa uskotaan ihmisen kykyyn oppia, kasvaa ja muuttua. Käytän tässä arvonani myös yhtä ydinluonteenvahvuuksistani oppimisen iloa. Tämä minulle merkittävä havainto auttaa minua tulemaan paremmin toimeen ihmisten kanssa. Minkälaisia havaintoja sinä olet tehnyt omien vahvuuksiesi pohjalta?

Voimakehä-ajattelu: vahvuuksien lajit kohtaavat

Työelämän tila -tutkimuksen mukaan lähes 70 % suomalaistyöntekijöistä kokee, ettei heidän vahvuuksiaan tunnisteta riittävän hyvin. Suomalaisessa työelämässä syntyy toisin sanoen valtavan paljon hukkaa ihmisten hyödyntämättömästä potentiaalista ja vahvuuksista. erityisen aliarvostetuiksi itsensä tunsivat ylemmät toimihenkilöt ja asiantuntijat.

Sanna Wenströmin Vahvuuksien voima työelämässä -artikkelissa todetaan, että tutkimukset kertovat kiistattomasti, että vahvuuksien hyödyntäminen on yhteydessä muun muassa

• itsetuntoon, minäpystyvyyteen ja psykologiseen pääomaan;
• hyvään elämään ja onnellisuuteen;
• työssä kukoistamiseen ja työhyvinvointiin;
• työn imuun, innostukseen ja merkityksellisyyden kokemiseen;
• työssä suoriutumiseen, työn tuottavuuteen, asiakasuskollisuuteen sekä
• vähäisempään stressiin ja vähäisempiin sairauspoissaoloihin.

Vahvuuksien alueella toimiminen tuottaa kokemuksen autenttisuudesta, omana itsenään toimimisesta, minän eheydestä ja itsensä toteuttamisesta, jotka ovat yhteydessä ihmisen hyvinvointiin. Edellä mainitusta artikkelista voi lukea lisää siitä, miksi ja miten vahvuudet toimivat ja miksi niitä ei hyödynnetä. Yksilötasolla kysymys voi olla siitä yleisestä tosiasiasta, että ihmiset ovat paljon tietoisempia heikkouksistaan kuin vahvuuksistaan ja niistä ei ole totuttu puhumaan.

Voimakehä eli laaja vahvuusajattelu ja -teoria perustuu ihastuttavaan ajatukseen siitä, että kun ihminen voi toimia työssään ja elämässään alueella, jossa vahvuuksien eri lajit kohtaavat, toimii hän "voimavyöhykkeellään", joka on kukoistuksen optimaalinen vyöhyke. Ehkä suomalaiseen sanastoon sopii paremmin hyvinvoinnin optimaalinen vyöhyke. Laajaa vahvuusajattelua toteutetaan käytännössä VOIMAKEHÄ® ohjauskonseptilla. Se on työkalu vahvuuksien tunnistamiseen ja nimeämiseen. Laajaan vahvuusnäkemykseen sisältyvät luonteenvahvuudet, luontainen kyvykkyys ja lahjakkuus, hankitut taidot ja osaaminen, kiinnostuksen kohteet, arvot sekä resurssit.

Kun ihminen tunnistaa ja hyödyntää vahvuuksiaan laaja-alaisesti, voi hän käyttää tätä tietämystään esimerkiksi työn suunnittelussa ja kehittämisessä (työn tuunaamisessa) ja ajan hallinnassa. Kyvykkyyksiin sisältyvä temperamentti vaikuttaa muun muassa siihen, olemmeko rytmisyydeltämme ja vireystasoltamme aamuihmisiä, jolloin kannattaa tehdä niin paljon kuin mahdollista keskittymistä vaativat työtä parhaaseen omaan vireystasoon sopivaan aikaan. 

Tai innostummeko ja saammeko virtaa ihmisten kanssa toimiessa? Miten silloin saan työhöni enemmän esimerkiksi yhteistä suunnittelua tai kehittämistä, tai ihan vapaamuotoista juttelua? Minkä tyyppiset työtehtävät teen mieluiten yksin, ilman keskeytyksiä ja häiriöitä? Tai mitä arvoni kertovat minulle? Minkälaisia resursseja tarvitsen tähän muutokseen? Mihin kiinnostukseni minua johdattaa? Näitä kysymyksiä pohtiessa voi ottaa avuksi esimerkiksi arviointikyvyn ja näkökulmanottokyvyn luonteenvahvuudet. Luonteenvahvuudet ovat voimakehällä keskiössä, koska niillä on yhteyksiä kaikkiin muihin vahvuuksien lajeihin.

Luontaisten kyvykkyyksien tunnistaminen on tärkeää stressin hallintaa

Liisa Keltikangas-Järvinen (2016) toteaa kirjassaan "Hyvät tyypit" - temperamentti ja työelämä, että oman temperamentin tunteminen antaa ihmiselle välineitä stressin hallintaan. Hänen mielestään siinä saattaa piillä ihmisen oman elämän kannalta temperamentin tärkein merkitys: suuri osa temperamentista kietoutuu lopulta stressin ja sitä kautta ihmisen psyykkisen ja somaattisen hyvinvoinnin ympärille.

Kun yhteensopimattomuus temperamentin ja ympäristön odotusten välillä on riittävän korkea, se tarkoittaa stressiä. Mikä tahansa temperamenttipiirre voi toimia stressin lähteenä silloin, kun ristiriita ympäristön odotusten ja synnynnäisen temperamentin välillä on riittävän voimakas. Ihminen kokee tällöin olevansa koko ajan väärässä paikassa tai olevansa jotenkin vääränlainen. Hyvin elämyshakuiselle ihmiselle monotoninen, virikkeetön ympäristö on stressin lähde. Kyse ei ole stressaavasta ympäristöstä, vaan temperamentin ja ympäristön huonosta yhteensopivuudesta.

Voit lukea lisää temperamentista blogikirjoituksestani Miksi oman temperamentin tunteminen on tärkeää.

******

Laajaan vahvuusajatteluun sisältyy lukuisia muita teoriota ja tutkimuksia kuten arvoteorioita, hyvän ja merkityksellisen elämän tutkimuksia, työn vaatimukset ja voimavarat -teoria, positiivinen psykologinen pääoma, työn imu ja myönteisten tunteiden rakentava ja laaja vaikutus. Lisäksi käsittelen luennoillani resilienssiä työyhteisöä yksilön ja koko työyhteisön näkökulmasta; miten resilienssiä vahvistetaan keskustelukulttuuria parantamalla sekä ihmissuhteiden, vuorovaikutuksen ja yhteistyön merkityksestä. Näistä kaikista kerron lisää luennoillani. 

Ajatukseni luennoillani perustuvat pääasiassa positiivisen psykologian tieteenalaan, joka tutkii ihmisyyden parhaita puolia kuten autenttisia vahvuuksia; mitä ja kuka minä todella olen, voimavaroja, merkityksellisiä kohtaamisia sekä jaettuja myönteisiä kokemuksia ja tunteita sekä positiivista johtamista.