Ajatuksia omasta voimakehästäni
Vahvuussilmälasien avulla olen elämääni ja valintojani muistelemalla löytänyt uusia tärkeitä punaisia lankoja historiastani. Olen näin tehdessäni oppinut uudestaan käyttämään näkökulman vaihtamisen taitoa oman elämäni kohdalla (luonteenvahvuus).
Työuralla ajelehtimista?
Ajattelin vielä jokin aika sitten, että olen vain ajautunut erilaisiin työpaikkoihin ja että urallani ei ole ollut kummempaa suuntaa. Laaja-alaisia vahvuuksiani tarkastelemalla olen huomannut, että opiskelu- ja uravalintani ovat olleet pääasiassa arvojeni ja kiinnostuksieni mukaisia. Olen näiden ansioita ollut suurimman osan aikaa motivoitunut töistäni, jotka ennen yrittäjyyttä ovat olleet pääasiassa projekteja.
Tasapainoilua ihmisten ja asioiden välillä
Koin urani alussa olevani unelmatöissäni. Siihen sisältyi suunnittelua, selvitysten lukemista ja tekemistä, työryhmätyöskentelyä sekä matkustelua - sopivassa määrin yksin tekemistä ja yhdessä tekemistä. Osa ydinluonteenvahvuuksistani kuten ryhmätyötaidot ja johtajuus pääsivät kukoistamaan ryhmässä ja osa kuten arviointikyky ja oppimisen ilo yksin tehdessä. Projektitöitä tehdessäni aloin kokea ristiriitaa siitä, että ihmisiä ei mielestäni kuunneltu ja osallistettu heidän työnsä kehittämiseen tähtäävissä toimenpiteissä ja muutoksissa riittävästi.
Olen huomannut yli kymmenen vuoden aikana, että ydinluonteenvahvuuteni ovat kehittyneet asia- ja ihmiskeskeisyyden janalla ihmiskeskeisempään suuntaan. Kuten Lea Vaivo kysyi positiivisen johtamisen työnohjausryhmässä: onko sisällälläsi meneillään taistelu asia- ja ihmiskeskeisyyden kesken.
Tajusin, että tämä taistelu tai ristiriita oli ollut käynnissä jo yli 10 vuotta ohjaten kulkuani mm. työnohjaajaksi, työyhteisösovittelijaksi ja lyhytterapeutiksi. Ajattelen kyllä mielelläni niin päin, että olen hakenut tasapainoa näiden piirteiden välille, kultaista keskitietä. Molempia tarvitaan myös ihmiskeskeisesä työssä.