Luovan toiminnan työtavat
Anna Liisa Karjalainen (toim.) Luovan toiminnan työtavat. Käsikirja sosiaali- ja terveysalalle. 2019. PS-kustannus.
Kannustusta luovan toiminnan työtapoihin
Taiteen soveltava käyttö on Luovan toiminnan työtavat -kirjan mukaan lisääntynyt viime vuosina kasvatus-, sosiaali- ja terveysalalla. Taide ja luova toiminta voivat kuulua muuan muassa hoitotyöhön, työnohjaukseen, oppimiseen, sosiaalityöhön, yhteisöjen vuorovaikutuksen tukemiseen ja työhyvinvointiin.
Kirjan tavoitteena on kannustaa lukijoita aloittamaan luovan toiminnan työtapojen kokeilu itsestään ja käyttämään luovaa toimintaa työskentelyssään ryhmien tai yksilöiden kanssa.
Toisia ohjatessa ja toisten kanssa toimiessa ei olennaista ole oma taiteellinen osaaminen, vaan kyky ja rohkeus kohdata ihmisiä ja heidän kokemuksiaan sekä tunteitaan arvostavasti.
Teoksen mukaan kokemus itsestä luovana olentona on ihmisen perustarve. Luovuus määritellään meissä olevana taiteellisena toimintana ja arjessa näkyvänä luovana toimintana: joustavuutena selvitä eteen tulevista haasteista, kekseliäisyytenä löytää uusia ratkaisuja tai kykynä katsoa asioita uudesta näkökulmasta.
Teoksen kuutta artikkelia suositellaan lukemaan kuin käsikirjaa, jolla voi kartuttaa omaa tietämystään ja josta voi poimia toimintamalleja sovellettavaksi. Musiikkiin, kuvalliseen ilmaisuun, kirjoittamiseen, liikkeeseen, tanssiin ja draamaan pohjautuvat työtavat perustellaan teoreettisesti, ja ne esitellään käytännöllisesti tehtävien avulla.
Teoreettiset perustelut alkoivat jonkin verran toistua eri teoriaosuuksissa, mutta siihen lienee perusteluna teoksen käsikirjamainen toteutus. Jokaisen luvun lopussa on laaja lähdeluettelo, jonka avulla voi hankkia lisää tietoa itseään kiinnostavasta asiasta.
Työnohjaajana koin kokeiluun kannustavana sen, että luovan toiminnan työtapojen tavoitteet näyttävät monilta osin samoilta kuin työnohjauksen tavoitteet: (työ)hyvinvoinnin ja osallisuuden lisääminen, (ammatillisen) itsetuntemuksen vahvistaminen, omien vahvuuksien oppiminen, unelmien ja päämäärien löytäminen sekä vuorovaikutustaitojen ja empatiakyvyn kehittyminen.
Kannustavuutta lisää myös se, että ohjaamme jo asiakkaitamme arjessa näkyvään luovaan toimintaan. Koen, että työnohjaajilla on hyvä pohja soveltaa luovan toiminnan työtapoja: kyky ja rohkeus kohdata ihmisiä ja heidän kokemuksiaan ja tunteitaan arvostavasti.
Teoksessa todetaan, että taiteen soveltava käyttö voi edellyttää ammatilliseen työotteeseen liittyvää pohdintaa esimerkiksi omista uskomuksista ja ihmiskäsityksestä. Teoksessa muistutetaan muun muassa siitä, että toisia ohjatessa tarvitaan pedagogista herkkyyttä tunnistaa tilanteisiin ja ihmisiin liittyviä tekijöitä, jotka on otettava huomioon luovaa toimintaa tarjotessa ja siihen ohjatessa.
Lukukokemukseeni vaikutti se, mitkä luovan toiminnan työtavat ovat minulle ennestään tuttuja. Niistä lukiessani aloin heti miettiä soveltamista omaan työhöni. Vieraammat työtavat herättivät uteliaisuuteni kokeiluille, kunhan olen ensin itse niitä kokeillut tai saanut lisäkoulutusta.
Kokeilin kahden viikon ajan Karjalaisen kirjoittamasta luvusta "Elämää ja ajatuksia tekstiksi" Julia Cameronin kehittämää Aamusivut-menetelmää, jossa kirjoitetaan aamuisin heti herättyä kolme A4-kokoista paperiarkkia käsin tajunnanvirtana siitä, mitä sillä hetkellä tulee mieleen: unista, arkisista asioista, peloista, toiveista, tunteista, aikomuksista tai vaikka siitä, ettei ole mitään kirjoitettavaa. Tekstejä ei lueta jälkeenpäin, eikä niitä näytetä kenellekään. Kokemuksesta muodostui alun haparoinnin ja tuskastumisen jälkeen ajatuksia ja toimintaa selkeyttävä päivän aloitus.