Ongelman kuvaaminen

19.01.2023

Oivalsin ratkaisukeskeisten lyhytterapiaopintojeni aikana De Jongin ja Bergin (2020) kirjasta Ratkaisukeskeisen terapian oppikirja, että ennen tavoitteen kirkastamista on tärkeä keskustella ongelman merkityksestä asiakkaalle. Sitä kutsutaan ongelman kuvaamiseksi. 

Tässä keskustelun vaiheessa terapeutilla on suuri houkutus kuunnella asiakasta asiantuntijan korvin. On kuitenkin tärkeää omaksua ei-tietämisen asenne, kun aletaan selvittää asiakkaan huolia. Terapeutin täytyy kysellä ja kuunnella sekä vahvistaa asiakkaan tapa nähdä asiat. Asiakkaiden toiveiden kunnioittaminen ja ratkaisujen rakentaminen niiden pohjalle vahvistaa luonnollisella tavalla asiakkaan motivaatioita ja yhteistyöhalukkuutta. 

Siksi on tärkeä varmistaa, että asiakas itse kertoo sen, mikä ongelman merkitys on hänelle. Mikä on asiakkaan käsitys siitä, miten ongelma vaikuttaa häneen?

Millä tavalla asia on ongelma? Missä mielessä se siis on ongelma? Kumpi on tärkeämpää?

Tässä keskustellaan siitä, mitä asiakkaan merkitykset ja kokemukset merkitsevät hänelle. Kysymykset tarjoava asiakkaalle tilaisuuden pohtia huolellisesti omaa näkemystään. Ongelman merkitys saattaa muuttua, kun sen vaikutusta asiakkaaseen tarkastellaan. Asiakas saa laajentaa ja muovata omaa määritelmäänsä ongelmastaan. (emt. 62-63)

Mitä asiakas on yrittänyt tehdä?

Asiakkaalta kannattaa myös kysyä, mitä he ovat jo yrittäneet tehdä ongelmiensa ratkaisemiseksi ja muutoksen aikaansaamiseksi. Asiakas on yleensä yrittänyt tehdä jotakin, ja nämä yritykset ovat olleet ainakin jossain määrin toimivia. Kysymällä yrityksistä terapeutti pitää asiakastaan kyvykkäänä ihmisenä, jolla on kyky ja taito saada hyviä asioita tapahtumaan elämässään. Omaksumalla ei-tietämisen asenteen hän saa tietoa asiakkaan onnistumisista ja niistä vahvuuksista, joiden avulla asiakas on saanut onnistumisensa aikaiseksi. Voi olla myös, että asiakas kertoo keinoistaan muutoksen aikaansaamiseksi, mutta antaa ymmärtää, ettei niistä ole ollut apua. (De Jong ja Berg 2020, 63)

Mihin asiaan pitäisi asiakkaan mielestä keskittyä ensin?

Asiakkaat kertovat usein alussa pitkän listan ongelmia. Yleensä heiltä kannattaa kysyä,

mikä näistä ongelmista on se, joka pitäisi ottaa työn alle ensimmäisenä.

Jatkokysymys ylläolevaan on minulle mieluinen:

Mitä sellaista elämässäsi tapahtuu tällä hetkellä, mikä saa sinut ajattelemaan, että juuri tämä ongelma on syytä ottaa työn alle ensimmäisenä. (De Jong ja Berg 2020, 64)

Tavoitteen kirkastamisessa on auttanut myös Aholan ja Furmanin (2021, 56) ajatus siitä, että kaikki esiin tulevat ongelmat voivat olla itsenäisiä ja toisistaan riippumattomia pulmia eikä niiden välillä tarvitse olla minkäänlaista syy-yhteyttä.

Keskustelua selkeyttää, kun voi lähteä ratkomaan tiettyä asiakkaan esittämää ongelmaa sen sijaan, että ryhtyisi tekemään selkoa yhtä aikaa kaikista asiakkaan muista mahdollisista ongelmista. Tämän jälkeen lähdetään selvittämään, minkä asiakas haluaisi olevan elämässään toisin.

Ongelmien ratkaisuista voi lukea useita esimerkkejä Furmanin ja Aholan kirjasta Ongelmista ratkaisuihin - lyhytterapian perusteet. Olen kirjoittanut kirjasta blogikirjoituksen.

Lähteet:

Ahola, T. & Furman, B. Ongelmista ratkaisuihin - Lyhytterapian perusteet. Lyhytterapiainstituutti. 2020.

De Jong, P. & Berg, I. K. Ratkaisukeskeisen terapian oppikirja. Lyhytterapiainstituutti. 2020.