Onko työyhteisönne yhteisöllisyys kestävää jäätä?

Työpaikan yhteisöllisyys on laaja käsite. Sitä voi lähestyä eri näkökulmista, kuten tunteista, vuorovaikutuksesta, johtamisesta, työntekijöistä, työn organisoinnista, työrooleista ja yhteistyöstä.

Minulle onnistunut työpaikan yhteisöllisyys tarkoittaa hyvää työyhteisöä, jossa on hyvää ilmapiiri, toimivat vuorovaikutussuhteet ja kyky tehdä yhteistyötä. Se on yhdessä tekemistä, jossa toimitaan yhteisesti sovitun päämäärän edistämiseksi. Ihmiset ovat motivoituneita ja sitoutuneita työhönsä.

Yhteisöllisyyden metaforana järven jää

Olen seurannut työhuoneeni ikkunasta järven jäätymistä. Järven jää edustaa minusta hyvin työpaikan yhteisöllisyyttä. Kun jää on jäätynyt kestäväksi, sinne on turvallista mennä jopa autolla tai traktorilla, kunhan muistaa olla tietoinen virtauspaikoista. Jään vielä jäätyessä, on tiedettävä, milloin sinne voi mennä kävellen, milloin moottorikelkalla ja milloin autolla. Kestävä jää kuvaa minusta hyvin onnistunutta työpaikan yhteisöllisyyttä - se on turvallisuutta. 

Työpaikan yhteisöllisyyden ollessa parhaimmillaan on työnteossa työnimua ja ilmapiiri on hyvä. Työ energisoi ja tuntuu itselle sopivalta. On tunne, että sen osaa tai vaikka kaikkea ei osaisikaan, tietää mistä saa apua ja sitä uskaltaa kysyä. Epävarma jää kuvaa yhteisöllisyyttä, jossa on vielä parantamisen varaa. Se ei tunnu turvalliselta. Pahimmillaan ilmapiiri on huono, työyhteisössä ei luoteta toisiin eikä uskalleta kertoa mokista eikä tukea juurikaan saa. Pahimmassa tapauksessa ihmiset voivat sairastua tällaisessa ilmapiirissä.

Tuplatähti

Furman ja Ahola ovat kehittäneet Tuplatähti -menetelmän työyhteisöjen henkisen hyvinvoinnin tarkasteluun. Heidän tavoitteenaan oli selvittää, mitkä tekijät työntekijöiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa vaikuttavat eniten ihmisten hyvinvointiin työyhteisössä. He tunnistivat neljä henkisen hyvinvoinnin kannalta keskeisintä myönteisiä tunteita tuottavaa tekijää sekä neljä keskeisintä ongelmaa, jotka uhkaavat työyhteisöjen henkistä hyvinvointia. Ihmiset haluavat luonnollisesti kokea työssään enemmän myönteisiksi kokemiaan asioita ja vähemmän kielteisiksi kokemiaan asioita.

Työyhteisöjen henkinen hyvinvointi koostuu toisaalta positiivisista elämyksistä ja toisaalta valmiudesta kohdata rakentavalla niitä tilanteita, jotka uhkaavat henkistä hyvinvointia. Tärkeimmät myönteisiä tunnekokemuksia ja yhteisyyden tunnetta tuottavat tekijät ovat: arvostus, välittäminen ja huolenpito, onnistuminen sekä hauskuus.  Keskeisimmät hyvinvointia uhkaavat tekijät ovat: ongelmista keskusteleminen, kritiikin antaminen ja sen vastaanottaminen, loukkaaminen ja loukkaantuminen, sekä erilaiset epäonnistumiset ja muut vastoinkäymiset.

Se, että työssä koetaan myönteisiä asioita, ei siis pelkästään riitä tuottamaan
henkistä hyvinvointia. On myös osattava toimia viisaasti ja diplomaattisesti niissä tilanteissa, joihin liittyy konfliktin riski. Toisin sanoen ei riitä, että opitaan antamaan positiivista palautetta. On opittava esittämään toisille kritiikkiä hienotunteisella ja rakentavalla tavalla. Eikä riitä, että välitetään toisistaan, on tarpeen tullen osattava selvittää keskinäiset loukkaantumiset, jotteivat ne myrkytä työyhteisön ilmapiiriä. On myös tärkeää osata suhtautua rakentavasti niin omiin kuin muiden virheisiin ja auttaa työkaveria suhtautumaan rakentavalla tavalla omiin virheisiinsä ja vastoinkäymisiinsä tukemalla heitä. Virheistä ja vastoinkäymisistä voi oppia ja kääntää tilanteet kasvunpaikaksi ja selviytymistilanteiksi.

Miten arvostus välittyy työpaikoilla? 

Kun arvostamme toista, teemme sen usein muulla tavalla kuin sanomalla sen suoraan. Arvostus osoitetaan rivien välissä, siinä miten kohtelemme toista ihmistä, miten kiinnostuneita olemme hänestä ja ennen kaikkea siinä, miten osoitamme arvostavamme hänen osaamistaan, ammattitaitoaan ja asiantuntemustaan. Arvostus on sitä, että välitämme toiselle kokemuksen siitä, että hän on tarpeellinen ja että hänen työpanostaan tarvitaan. Kysymme mielipiteitä, neuvoja ja apua sekä autamme toisiamme. Puhumme arvostavasti työkavereista selän takana - silloinkin, kun arvostelemme heitä.

Miten kritiikki annetaan ja otetaan vastaan?

Työyhteisöissä on tilanteita, jolloin työkaverille on annettava palautetta hänen tavastaan tehdä työtä. Kriittistä palautetta pitääkin antaa, kunhan sen tekee hienotunteisella ja arvostavalla tavalla:

• Valitse sopiva aika ja paikka kritiikin antamiselle.

• Kerro asianomaiselle, miten toivot hänen toimivan sen sijaan, että selität hänelle, miten hänen ei pitäisi toimia.

• Vala hänen uskoa siihen, että hän pystyy toimimaan toiveesi mukaisesti.

• Tarkista lopuksi, että hänelle jäi keskustelusta hyvä mieli.

Kenenkään ei ole helppoa ottaa kritiikkiä vastaan. Se on kuitenkin taito, jonka voi opetella siinä missä muitakin taitoja. Asiallisen kritiikin vastaanottaminen on helppoa tai ainakin helpompaa kuin asiattoman kritiikin vastaanottaminen. Todellinen taito ottaa vastaan kritiikkiä punnitaan siinä, miten ihminen osaa ottaa vastaan asiattoman kritiikin.

• Kuuntele, äläkä puolustaudu vaikka mieli tekisi.

• Kiitä kritiikin esittäjää, että hän tuli sanomaan asiasta.

• Osoita ymmärtäväsi toisen tunnereaktio.

• Anna ymmärtää, että olet pahoillasi tapahtuneesta.

• Ota selville kritiikin tapana olevat odotukset/tarpeet/toivomukset.

• Sovi jotakin siitä, miten jatkossa menetellään.

Miten yhteisöllisyyttä voi edistää?

Jokainen työyhteisön jäsen on vastuussa työpaikan hyvän ilmapiirin edistämisestä. Työntekijöillä ja esimiehillä on monta keinoa edistää yhteisöllisyyttä.

Työntekijä:

• Työtovereihin suhtaudutaan joustavasti, hyväksytään erilaisuus sekä ollaan avoimia uuden oppimiselle.

• Jokainen hoitaa sovitut työt.

• Ollaan reiluja ja kohteliaita. On työyhteisöjä, joissa joudutaan muistuttamaan esimerkiksi tervehtimisestä. 

• Hyvä porukkahenki syntyy, kun kiinnostutaan toisen työstä ja autetaan aktiivisesti. Kysytään, kun ei tiedetä, ja pyydetään palautetta, jos sitä ei muuten kuulu.

• Asioita on turha vatvoa ja voivotella käytävillä, kun ne voidaan hoitaa kuntoon reilummin kertomalla tilanteesta avoimesti eteenpäin.

• Yhteisöllisyyttä lisätään myös jakamalla hyviä uutisia ja kiitoksia. Tosia voi kehua selänkin takana.

Työnantajan tehtävänä on huolehtia siitä, että työyhteisön ja johtamisen perusperiaate on yhteisöllisyyden ja hyvän työilmapiirin edistäminen.

• Työ on organisoitu reilusti.

• Johtaminen on aktiivista ja avointa vuorovaikutusta, oikeudenmukaista.

• Työntekijät otetaan mukaan päätöksiin. Päätöksenteko on läpinäkyvää. Ihmiset eivät sitoudu päätöksiin, jos he eivät pääse mukaan vaikuttamaan työhönsä.

• Esimies toimii valmentajana ja työskentelyn fasilitaattorina Esimiehen rooli muuttuu entistä vahvemmin innostajaksi ja suunnan näyttäjäksi.

• Esimies toimii esimerkkinä ja häneen luotetaan.

• Esimies antaa palautetta, ja hänen puoleensa voi kääntyä pahan paikan tullen. Hän kuuntelee ja on oikeasti läsnä.

• Hän huolehtii työntekijöistä, seuraa ihmisten kuormittumista ja tarvittaessa puuttuu tilanteeseen.

• Innostaa ja valtuuttaa tavoitteiden saavuttamiseen

• Omia ajattelutapoja kannattaa kyseenalaistaa.

• Myönteisellä ilmapiirillä on mittava rooli työnteon sujumisessa. Hyvä esimies johtaa optimismia.

Lähteet:

Voit tutustua Tuplatähteen Ben Furmanin ja Tapani Aholan teoksessa Tuplatähti - Työpaikan hyvä henki ja kuinka se tehdään.

Artikkeli Ilmarisen internetsivuilla: Monta tapaa lisätä yhteisöllisyyttä
(Artkkelia ei enää löytynyt 31.3.2021.)