Luovuutta työhön joutokäynnillä

Innostuin lukemaan Minna Huotilaisen ja Katri Saarikiven kirjoittaman
kirjan Aivot työssä takakannen kysymyksen perusteella: miten voisimme
työskennellä mielekkäämmin kivikautisilla aivoillamme modernissa työelämässä. Takakannessa myös luvattiin kertoa, miten voimme huolehtia aivoistamme ja kehittää työnteon käytäntöjä koko työyhteisön parhaaksi.

Nämä kysymykset ovat nykyisin usein puheenaiheina työnohjauksissani ja sirpaleisen työn kuormittaviin vaikutuksiin kaivataan keinoja. Toivoin Aivot työssä kirjasta vastauksia näihin kysymyksiin.

Pärjäämme hyvin metsästäjä-keräilijän aivoillamme

Kirjassa on esitelty monia keinoja, joiden avulla voimme pärjätä työn
muodonmuutoksessa. Minulle lohduttavin sanoma on, että olemme pärjänneet ja pärjäämme edelleen hyvin päässämme olevilla metsästäjä-keräilijän aivojen kognitiivisilla taidoilla. Metsästäjä-keräilijän aikaan kehittyneillä kognition ominaisuudella on edelleen vaikutuksia siihen, miten teemme töitä ja millaiset asiat koemme erityisen kuormittaviksi tai innostaviksi sekä miten voimme innostua työssä.

Näiden ominaisuuksien tunnistaminen on hyvä ensimmäinen askel aivojen toiminnan ymmärtämiseen ja tiedon käyttämiseen työn suunnittelussa. Nämä ominaisuudet ovat:

• pystymme reagoimaan uhkatilanteessa todella nopeasti (taistele ja pakene -tila),

• näkö- ja kuuloaistimme ovat jatkuvassa hälytysvalmiudessa,

• muistimme on erikoisella tavalla sidottu paikkaan, jossa olemme,

• olemme hyviä muokkaamaan toimintaamme ympäristön mukaan sekä 

• olemme sosiaalisesti joustavia ja pystymme asettamaan tavoitteita.
  

Työhön lisää luovuutta joutokäynnillä

Työnohjaajaksi opiskellessani saimme opetusmateriaalina kuvion nimeltään keskustelullisia asetelmia.

Asetelmat olivat

1) asian tarkastelu, teeman syventäminen, käsitysten, laajentaminen, oppiminen ja kehittyminen

2) tavoitteellisuus ja ongelmanratkaisu

3) vellominen, vapaa jutustelu ja tavoitteettomuus (muistaakseni suositus oli noin 10 % ajasta).

Työnohjauksia tarjotessa ei yleensä nosteta työn päätavoitteiksi vellomista, vapaata jutustelua ja tavoitteettomuutta, vaikka tämä pienenä osana hyväksytäänkin. Luvussa luova ajattelu kirjoittajat kysyvät, mikä edistää ja mikä haittaa luovaa ajattelua työssä.

"Mielikuvitusta ja luovaa ajattelua tukee default mode network -niminen aivoverkosto, joka käynnistyy silloin kun ihminen on joutokäynnillä. Sitä voisi kutsua vaikka nimellä joutokäyntiverkosto. Yleensä ihmiset viettävät töissä aikaa keskittyneessä, tavoitehakuisessa tilassa. Tällöin aivoissa on toiminnassa toisenlainen, tehtävään liittyvä verkosto (task positive nework). Luovaan toimintaan tarvitaan molempia aivoverkostoja. Joutokäyntitilassa aivot eivät suinkaan ole vähemmän aktiiviset, vaan niiden aktiivisuus on toisenlaista kuin keskittyessä."

Jos halutaan, että ihmiset ovat luovempia työelämässä, kannattaa miettiä, miten työpäivään saa lisää joutokäyntiä.

Voimme lisätä luovuutta myös seuraavalla tavalla:

"Ei ehkä nopein, mutta kenties kauaskantoinen tapa lisätä työyhteisöjen luovuutta olisi post it -lappusessioiden järjestämisen sijaan tarkastella sitä, minkälaisia käsityksiä tehokkuudesta työkulttuuri pitää sisällään. Minälaista toimintaa sallitaan ja arvostetaan? Miltä näyttää hyvä työntekijä? Saako hän käydä kesken työpäivän rauhallisella kävelylenkillä tai ottaa torkut?".