Miten resilienssi työyhteisö toimii?

31.07.2020

    Tehokkaan tiimin ominaisuuksien toteutuminen - jaettu tarkoitus ja tavoite, selkeät tehtävät, monipuolinen ja tarkoituksenmukainen osaaminen ja kommunikoinnin sujuvuus - edellyttää työyhteisöltä resilienssiä. 
    Resilisenssillä tarkoitetaan tässä tiimin kykyä sopeutua ja mukautua muutoksiin sekä selvitä haastavista tilanteista joustavasti ja yhteisöllisesti. Tähän tarvitaan yksilön omia voimavaroja, työyhteisön keskinäistä tukea, tukea johdolta ja työyhteisön keskustelukulttuurin kehittämistä. Tässä blogikirjoituksessa kirjoitan työyhteisön resilienssistä. Blogikirjoituksessani Mikä tuo toivoa päivääsi? kirjoitan resilienssistä yksilön näkökulmasta.
    Resilienssi työyhteisö on päämäärätietoinen, sinnikäs ja leikkisä
    Resilienssiin kuuluu olennaisesti sen hyväksyminen, että vaikeudet kuuluvat elämään. Vastoinkäymisen, erityisesti kriisin, yllättäessä on tärkeää hyväksyä tilanne olosuhteineen, ajatuksineen ja tunteineen - keskittyä oleelliseen, ja selvittää, mitä tapahtui ja miten selviämme seuraavan tunnin tai tämän päivän.  Alkujärkytyksen jälkeen lähdetään yhteisönä tunnistamaan omia voimavaroja ja selviytymiskeinoja - ennenkin on selvitty ja tästäkin selvitään!
    Resilientille työyhteisölle on kehittynyt omanlaisensa kulttuurinen tapa suhtautua muutoksiin ja vaikeuksiin sekä keskustella niistä. Tällaisella työyhteisöllä on itsestään mielikuva, että se pystyy selviytymään tulevista haasteista. Sille on myös tärkeää tiedostaa, miten vaikeuksista ja epäonnistumisista palaudutaan yhteisönä - puhua selviytymisistä ja oppia niistä. 
    Työyhteisö menestyy ja ylläpitää resilienssiään vaikeuksista huolimatta, kun sillä on käytössään keinoja käsitellä ja yhteensovittaa yhdessä neuvotellen oman yhteisönsä jäsenten erilaisia tarpeita ja odotuksia. (Kirjoituksen lopussa on listattu kuusi tapaa lisätä resilienssiä työyhteisöön.) Blogikirjoituksessani Pohdintaa ratkaisukeskeisen työn olemuksesta on esimerkki siitä, miten ryhmässä voidaan käsitellä erilaisia tarpeita ja odotuksia rakentavasti.

    Miten työyhteisö voi lisätä resilienssiään?
    Resilienssi ei ilmene vain kriisien kohtaamisen yhteydessä, vaan se on arkipäivän haasteisiin ja tilanteisiin liittyvä ilmiö työelämässäkin. Resilienssin edellyttämä yhteistyö- ja keskustelukulttuuri kehittyy erityisesti rauhallisempina tai tasaisempina aikoina.
    Työyhteisön hyvinvointiin vaikuttaa suuresti se, miten siellä suhtaudutaan vaikeuksiin. Nähdäänkö niissä vain virheitä ja epäonnistumisia vai myös selviytymistarinoita? Resilienssiä voi alkaa rakentaa huomaamalla työyhteisössä olevat voimavarat, vahvuudet ja onnistumiset. Resilientin ryhmän ja organisaation kulttuurin luominen on yhdessä luomisen prosessi. 
    Minkälainen työyhteisön keskustelukulttuuri on? 
    Resilienssin rakentaminen työyhteisössä on työryhmän keskustelukulttuurin kehittämistä. Siinä luodaan ja ylläpidetään myönteisiä tarinoita, suositaan toisia huomioivia ja myötätuntoisia puhumisen tapoja. Myönteiset tunteet rakentavat ja lisäävät resilienssiä.  Organisaatio voi vahvistaa ja kehittää työntekijöidensä resilienssiä sopivalla toimintakulttuurilla. 
    Tällaisessa ryhmän kulttuurissa on 
  • tapoja, joilla puhutaan yhdessä onnistumisista, hienoista hetkistä. Näillä luodaan yhteisten onnistumisten historiaa. Niissä käytetyt taidot tuodaan näkyville ja ryhmän selviytymiseen tarvittavat kyvyt ovat oikeasti olemassa.
  • tapoja, joilla puhutaan vaikeuksista selviämisestä. Tämä vahvistaa toimijuuden kokemusta ja ryhmän kyvykkyyttä vastata haasteisiin monin eri tavoin. Mennessä ja tässä päivässä olevat selviytymiset huomataan ja sanoitetaan yhteiseen keskusteluun.
  • tapoja, joilla, suuntaudutaan tulevaisuuteen moniäänisten tarinoiden kautta: näistä tarinoista syntyy energiaa ja toivoa tulevaisuuden suhteen.
      Resilienssin edellyttämä yhteistyö- ja keskustelukulttuuri toteutuu positiivisella johtamisella huomioimalla positiivisen organisaation osatekijät: myönteiset käytänteet, vuorovaikutus ja yhteistyö, vahvuudet, positiivinen johtaminen/johtajuus sekä myönteiset tunteet ja ilmapiiri.
      Yksilöt ovat usein vahvasti suhteessa toisiinsa työryhmässä ja organisaatiossa. Tapa olla suhteessa toisiin, toimia ja lähestyä asioita synnyttää ryhmän resilienttiä kulttuuria. Jos organisaatiossa vuorovaikutus on rajattua ja kielletään ihmissuhteiden merkitys työntekemiselle, ei resilienssi pääse kehittymään ryhmätasolla. 
      Minkälaiset ihmissuhteet työyhteisössä on? 
      Työpaikan ihmissuhteilla ja vuorovaikutuksella on suuri merkitys työssä kohdattujen vaikeuksien kohtaamisessa. Resilienssi rakentuu työyhteisöissä hyvän vuorovaikutuksen ja merkityksellisten ihmissuhteiden ansiosta. Vuorovaikutus ja sen tunneilmasto koetaan silloin myönteisenä sekä energisoivana: arvostetaan, ollaan kiinnostuneita, välitetään, autetaan ja pidetään huolta toisistaan. Tämä auttaa kestämään työssä ilmeneviä hankaluuksia. 
      Kohtaamisissa syntynyt myönteinen tunne ja energia vaikuttavat myönteisesti toimintaan ja työn tekemiseen. Se laajentaa ajattelua, parantaa ongelmanratkaisukykyä ja luovuutta sekä rakentaa kestäviä ihmissuhteita. Organisaatiokulttuurin ja esimiestyön tulisi olla näitä osatekijöitä mahdollistavaa ja tukevaa, antaa niille tilaa ja kannustaa niihin
      Tapoja resilienssin lisäämiseen
      Työyhteisö voi aloittaa resilienssinsä lisäämisen pohtimalla, miltä resilienssin työyhteisön toiminta näyttää:
    • Minkälaisen työyhteisön haluamme?
    • Mikä olisi toisin, jos työyhteisömme olisi resilientimpi?
    • Mitä se vaatii?
    • Mitä voin tehdä itse?

    Seuraavassa listataan kuusi tapaa lisätä relisenssiä työyhteisöön: 

    1. Aloitetaan kokoukset/tapaamiset Mikä on hyvin/paremmin/sujuu aika hyvin/ -kierroksella.
    2. Jaetaan säännöllisesti voimauttavia tarinoita.
    3. Onnistumistaulu työpaikan seinällä.
    4. Lisätään sosiaalisia kohtaamisia ja yhteisöllisyyttä, myös etänä. 
    5. Ongelmapuheen ja syyttelyn sijasta selvitetään, mitä kukin haluaa ongelman tilalle ja mitä muutostoiveita ja ideoita ihmisillä on turhautumisen taustalla.
    6. Kiinnitetään ketään syyttelemättä huomio siihen, miten asiasta selvittiin ja mikä on toiminut ongelmaa ratkaistaessa. 

    Tehtävä

    Ajattele työkaveriasi:

    • Mikä heidän viimeaikaisissa tekemisissään on tehnyt sinuun suuren vaikutuksen? 
    • Miten voisit kertoa näistä ajatuksistasi heille?

    "I am fundamentally an optimist. Whether that comes from nature or nurture, I cannot say. Part of being an optimist is keeping one's head pointed toward the sun, one's feet moving forward." Nelson Mandela

    "Don't give up, normally it is the last key on the ring which opens the door." Paulo Coelho


    Kirjallisuus:

    Krisse Lipponen. 2020. Reslienssi arjessa. Duodecim. (Resilenssi arjessa julkaistiin elokuussa 2020. Kirjoitusta on täydennetty 30.9.2020.)

    Janine Waldman & Paul Z Jackson. 2017. The Resilience Pocketbook. Management Pocketbooks Ltd.