Voimavaroja
Vinkkejä parempaan asiantuntijatyöhön

Parempaa vuorovaikutusta ja yhteistyötä työyhteisöihin

Esimiehet ja muut työyhteisön jäsenet voivat tietoisesti vaikuttaa siihen, minkälainen työilmapiiri työyhteisössä on, miten ihmiset viihtyvät työssään ja miten heidän yhteistyönsä toimii.

Keskeisimpiä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja innostavan työilmapiirin rakentamisessa ovat onnistuminen, motivaatio, ongelmien ratkaiseminen, kriittinen palaute, kritiikin vastaanottaminen ja loukkaantumisten sopiminen.

Mitä useampi työntekijä työyhteisössä hallitsee nämä taidot sitä suuremmalla todennäköisyydellä työntekijät viihtyvät työssään ja motivaatio on korkealla. Esittelen seuraavina vinkkeinä nämä kuusi vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoa.

1) Onnistuminen - positiivisen ilmapiirin luominen työyhteisöön

Ensimmäinen näistä tärkeistä vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoista on onnistumisen ilo. Työnilosta kumpuava onnistumisen ilo on työuupumuksen paras vastalääke. Onnistumisia työssään kokeva ihminen nauttii työstään, kokee työniloa, saa enemmän aikaiseksi ja voi hyvin. Onnistumisen ilon kokeminen edellyttää, että työntekijöiden onnistumiset huomioidaan säännöllisesti, ja että niistä keskustellaan työyhteisöissä tavalla, joka vahvistaa motivaatiota, parantaa stressinsietokykyä, edistää oppimista, parantaa työntekijöiden keskinäistä yhteishenkeä ja saa ihmiset tuntemaan iloa ja ylpeyttä työstään.

Onnistumisista keskusteleminen ja niiden tarkastelu auttaa työntekijöitä huomaamaan, että onnistumiset eivät synny yksittäisen työntekijän aikaansaannoksina vaan hyvän yhteistoiminnan tuloksena. Onnistumisten analysointi kannattaa liittää työyhteisön arkirutiineihin esimerkiksi osaksi viikkopalavereja, kehityskeskusteluja tai muita säännöllisesti toistuvia kokoontumisia.

Onnistumisista keskustelua ja niiden huomioimista voi harjoitella työkavereiden kanssa pohtimalla seuraavia kysymyksiä:

  1. Missä asiassa olemme viime aikoina onnistuneet hyvin? Mikä asia on edistynyt?
  2. Mistä se johtuu?
  3. Mitä itse kukin on tehnyt ?
  4. Mitä itse kukin on huomannut muiden tehneen?

Tämän jälkeen voidaan pohtia, miten onnistumisista keskustelu ja niiden huomioiminen voidaan liittää osaksi työyhteisön säännöllistä arkirutiinia.

2) Motivaatio ja coaching - miten motivoit työtovereitasi ja itseäsi

Yksi esimiesten ja tiiminvetäjien keskeisistä tehtävistä on coaching - työntekijöiden valmentaminen, ohjaaminen ja motivoiminen heitä tukemalla, neuvomalla ja kannustamalla.

Vahva motivaatio muodostuu viidestä tekijästä:

  1. työntekijä kokee tavoitteen omakseen,
  2. työntekijä näkee, että tavoitteen saavuttamisesta on hyötyä
  3. työntekijä uskoo, että pystyy saavuttamaan tavoitteensa,
  4. työntekijä kokee edistyvänsä ja onnistuvansa,
  5. työntekijä on varautunut takaiskuihin ja osaa suhtautua niihin.

Ratkaisukeskeinen työyhteisö -koulutuksessa harjoitellaan coaching haastattelua, jonka tarkoituksena on tarjota sekä haastattelijalle että haastateltavalle omakohtainen kokemus siitä, miten ratkaisukeskeinen tapa keskustella ihmisten kanssa hänen tavoitteistaan vaikuttaa hänen motivaatioonsa.

3) Ongelmien ratkaiseminen - miten ratkaiset ongelman rakentavasti

Ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa lähdetään liikkeelle ongelmien kartoittamisen ja kuvaamisen sijaan suoraan muutostoiveista tai tavoitetilasta. Kun ongelmakeskeisessä lähestymistavassa aloitetaan kysymällä, mitkä asiat ovat tällä hetkellä vialla, ratkaisukeskeisessä lähestymistavassa kysytään, miten asioiden halutaan olevan tulevaisuudessa, käännetään ongelmat tavoitteiksi. Tämä on mahdollista, sillä kaikkiin ongelmiin liittyy aina jokin muutostoive.

Jos työyhteisössä esimerkiksi on huono yhteishenki, ongelma voidaan ilmaista tavoitteena toteamalla, että työyhteisöön halutaan saada hyvä yhteishenki. Niin kauan kun puhutaan huonosta yhteishengestä, ihmisillä on taipumus miettiä sitä, missä on vika tai kenestä ongelma johtuu. Kun siirrytään puhumaan tavoitteena hyvästä yhteishengestä, keskustelun sävy muuttuu toiveikkaammaksi ja rakentavammaksi. Tavoitteesta liikkeelle lähteminen auttaa ihmisiä pohtimaan sitä, mitä tavoitteen saavuttaminen tarkoittaisi käytännössä ja löytämään keinoja sen saavuttamiseksi.

Ongelmien kääntäminen tavoitteiksi -harjoitus

Kiinnitä niin työpaikallasi kuin muuallakin elämässäsi huomiota sellaisiin tilanteisiin, joissa ihmiset nostavat esille ongelmia ja tarkkaile sitä, miten helposti keskustelu kääntyy siihen, kenen syytä ongelma on. Koeta tietoisesti vaikuttaa tällaisten keskustelujen kulkuun esittämällä seuraavanlaisia kysymyksiä:

  • Miten haluaisit, että asia olisi?
  • Miten toivoisit, että asia hoituisi?

  • Miten sen sitten pitäisi mielestäsi olla?

  • Jos asiaan tulisi muutos, miltä se sitten näyttäisi?

4) Toisiin vaikuttaminen - miten annat kriittistä palautetta arvostavalla ja vaikuttavalla tavalla


5) Kritiikin vastaanottaminen - miten vastaat kriittiseen palautteeseen rakentavasti


6) Loukkaantumisten sopiminen - miten sovittelet loukkaantumiset



Työn voimavarat ja vaatimukset - mistä työn imua?

Kerroin blogikirjoituksessani Tiedän nyt, mitä teen!, mikä minua innostaa työssäni. Koska sinä olet viimeksi ajatellut niitä asioita, jotka työssäsi todella innostavat sinua?

Työterveyslaitoksen julkaisema Inspistä - Työn tuunaajan inspiraatiokirja on työkalu omien työtapojen tarkasteluun ja pohdiskeluun. Kirjan tarkoitus on johdattaa ajattelemaan omaa työtä uusin silmin. Kirjassa haastetaan kokeilemaan työn tuunaamista kolmen viikon ajan.

Työelämässä on aina ollut aikaansa kuvaavat epäkohdat, ja myös tämän päivän työelämässä on omat ongelmansa. Työllä on silti myös toinen puoli: työn ei tarvitse olla terveyttä heikentävä välttämätön paha, vaan se voi lisätä yksilön hyvinvointia monella tavalla. Työn voimavarat, kuten työkaverit, vaikutusmahdollisuudet, hyvä palaute jne., ylläpitävät työn imua. Erilaiset voimavarat tasapainottavat jokaisessa työssä olevia kuormitustekijöitä.

Työn voimavarat ja vaatimukset sopivassa suhteessa muodostavat innostuksen yhtälön, jolloin työ tuntuu merkitykselliseltä ja nautimme voidessamme uppoutua siihen. Työn tuunaaminen on toimintaa, jossa yhtäältä pyritään hyödyntämään olemassa olevia voimavaroja ja toisaalta vahvistamaan niitä itseä innostavalla tavalla.

Koska olet viimeksi todella ajatellut työtäsi, ja miten sitä oikein teet? Otatko sinä haasteen vastaan kokeilemalla, miten voit tuunata oman työsi innostavammaksi?

Voit myös aloittaa oman työn pohdiskelun työn vaatimusten ja voimavarojen ns. TV-TV -harjoituksella, jossa ensin listaat paperille työn vaatimukset ja sen jälkeen lisäät viereen niitä tekijöitä (voimavaroja), jotka auttavat selviytymään jokapäiväisestä työstä.

Ajanhallinnan harjoittelua

Jokaisella meillä on omat keinomme pärjätä kiireen ja ajan yhtälön kiemuroissa. Kollegani Heli Järvelinin kertoo blogikirjoituksessaan Ettei menisi liian keltaiseksi omasta tavastaan täyttää kalenteriaan ja tasapainoilustaan työn ja muun elämän yhdistämisessä:

"Jos keltaista näkyy joka päivä koko päivän, tiedän että käyn ylikierroksilla. Olen innostunut, mutta todennäköisesti sellaisessa kehittämiskierteessä, että väsymys saattaa iskeä jossain vaiheessa megamigreeninä. Taas katse sydämeen. Sydän muistuttaa priorisoinnista. Tärkeät asiat ensimmäiseksi."

Itse aloitan usein jonkin asian tekemisen ja huomaan tunnin tai parin päästä tehneeni kaikkea muuta mieleeni tullutta. Tiedän hyvin, että kannattaa keskittyä yhden asian tekemiseen kerrallaan. Kun onnistun tässä kiireen tunne vähenee ja aikaansaamisen tunne lisääntyy. Minulle hyvä keino on miettiä etukäteen edellisellä viikolla, edellisenä päivänä ja vielä aamulla tarkentaen, mitkä ovat tärkeimpiä asioita kullekin ajanjaksolle. Käytännössä kirjoitan asiat puhelimen muistutuksiin, pois mielestä. Kun en ole onnistunut vähentämään sähläämistä, yritän olla itselleni myötätuntoinen ja aloitan ajanhallinnan harjoittelun taas seuraavalla kerralla uudestaan.

Kupiaksen (2016) mukaan kiireen kokemuksen taustalla on monia tekijöitä. Joskus ne liittyvät työntekijän henkilökohtaiseen tapaan tehdä työtään, joskus työyhteisössä oleviin resursseihin, tapoihin tai puutteisiin ja joskus asiakkaasta tai ympäristöstä johtuviin tekijöihin. Kiireen hallinnan kannalta on tärkeää päästä pohtimaan, mistä kokemus kiireestä kumpuaa ja mitä sille voi tehdä.

Päivi Kupias. 2016. Toimijuus työssä.Tukena työnohjaus, coaching, mentorointi ja fasilitointi. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut. Teos luettavissa täällä.