Valmennukset ja koulutukset

Tehdään yhdessä parempaa työelämää

Työ- ja organisaatiopsykologiaan, positiiviseen psykologiaan (mm. laaja vahvuusajattelu), restoratiivisuuteen ja ratkaisukeskeiseen lyhytterapiaan perustuvilla ajatuksilla ja menetelmillä luodaan hyvinvoivaa, hyvää yhteistyötä ja sopua edistävää toimintaa työelämään, yksilö- ja yhteisötasolla.

Käytännössä koulutuksissani ja valmennuksissani opitaan ja harjoitellaan erilaisia työelämätaitoja kuten vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, ristiriitojen käsittelyä, tunteiden johtamista, asiakkaan kohtaamista, muutosvalmiuksia  sekä laaja-alaisten vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä voimakehällä yksilöinä ja tiiminä.

Työyhteisön ilmapiirin kehittäminen

Miten edistän sovun henkeä työyhteisössäni?

Tarvitsemme kaikki vaikuttavia keinoja ja taitoja kohdata asiakkaitamme ja toisiamme työyhteisön jäseninä ristiriitaisissa tilanteissa; käsitellä ristiriitoja ja ristiriitojen synnyttämiä tunteita ja tarpeita. Näiden taitojen opettelu tuo toimivia välineitä johtamiseen sekä muuttaa henkilön suhtautumista ristiriitoihin ja käyttäytymistä vuorovaikutustilanteissa.

Toimivan työyhteisön tuntomerkki ei ole ongelmattomuus vaan se, miten ongelmia kyetään käsittelemään ja ratkomaan. Parhaimmillaan ongelmat ja ristiriidat ovat kaikille äärimmäisen hyvä mahdollisuus oppia ja kehittyä. Kun ristiriitoja käsitellään avoimesti keskustellen, kaikkien yhteistyötaidot ja vuorovaikutustaidot vahvistuvat. Pahimmillaan ongelmat johtavat suoranaisiin taisteluihin, joihin kaikki joutuvat mukaan, tahtoivat tai eivät.

Ristiriitoihin on mahdollista käydä käsiksi jo siinä vaiheessa, kun joku yhteisön jäsen kokee mielipahaa eri tilanteissa. Työyhteisöissä voi olla monenlaisia mielipahaa aiheuttavia tilanteita kuten selän takana puhumista, tiedon panttaamista, ulkopuolelle jättämistä, haukkumista ja mitätöintiä, juonittelua, työn epätasaista jakautumista, epätasa-arvoista kohtelua, kiusaamista ja klikkiytymistä.

Restoratiivinen, osallisuus, dialogisuus ja ratkaisukeskeisyys ovat sovittelun peruskäsitteitä.

Dialogisuus ja ratkaisukeskeisyys ovat erityisesti niitä elementtejä, joiden toteutumiseen sovittelua ohjaava henkilö voi vaikuttaa merkittävästi. Niiden toteutuminen edistää restoratiivisuutta ja osallisuuden kokemusta sovittelussa. Sovittelutaitoihin kuuluu kunnioittava vuoropuhelu, tunteiden ja tarpeiden huomioiminen sekä yhteisiin tavoitteisiin ja tulevaisuuteen suuntaaminen.

Kuka tahansa voi harjoitella ja oppia käyttämään dialogisuutta ja ratkaisukeskeistä ajattelua ja keinoja sovun edistämiseksi.

Ota yhteyttä. Suunnitellaan teille sovun henkeä edistävä koulutus. 

VOIMAKEHÄ® on positiivisen psykologian laajaan vahvuusnäkemykseen perustuva teoria, ajattelutapa ja työkalu vahvuuksien laaja-alaiseen tunnistamiseen, hyödyntämiseen ja kehittämiseen.

Voimakehätyöskentelyssä vahvuuksia tarkastellaan kuuden osa-alueen kautta: luonteenvahvuudet, luontainen kyvykkyys, taidot ja osaaminen, kiinnostukset, arvot ja resurssit. 

Valmennuksessa opitaan tutkittuun tietoon ja käytännön harjoituksiin perustuen

  • ratkaisukeskeisiä periaatteita ja työkaluja sekä ratkaisukeskeisyyden käyttämistä tuöyhteisöjen kehittämisessä
  • laajan vahvuusajattelun ja positiivisen johtamisen merkitystä työhyvinvoinnille, innostukselle ja työnimulle sekä laaja-alaisten vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä

Valmennukseen voidaan sisällyttää laajaan vahvuusajatteluun perustuva tiimin vahvuuksien kartoittaminen Voimakehällä

Vaikuttava asiakkaan kohtaaminen

Ratkaisukeskeinen terapeuttinen tai valmennuskeskustelu tähtää seuraavien asioiden vahvistumiseen ja lisääntymiseen asiakkaan kohtaamisessa: 

kokemus kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta, toiveikkaampi suhtautuminen tulevaisuuteen, toimijuuden vahvistuminen ja lisääntyminen, uuden näkökulman löytyminen, omanarvontunteen palauttaminen ja vahvistuminen, edistymisen tunteen vahvistuminen sekä myönteinen kokemus yhteistyöstä. 

Samat tekijät pätevät kaikkiin ihmisten kohtaamisiin, myös ristiriitatilanteissa. 

Lue lisää koulutuksesta täältä.

Koulutusten ja valmennusten tausta-ajatuksista ja teorioista

Ajatukseni valmennuksissani ja koulutuksissani perustuvat pääasiassa työ- ja organisaatiopsykologiaan, ratkaisukeskeisyyteen, restoratiivisuuteen sekä positiivisen ja humanistisen psykologian tieteenalaan, joka tutkii ihmisyyden parhaita puolia kuten autenttisia vahvuuksia; mitä ja kuka minä todella olen, voimavaroja, merkityksellisiä kohtaamisia sekä jaettuja myönteisiä kokemuksia ja tunteita sekä positiivista johtamista.

Viime aikoina olen pitänyt etäluentoja mm. seuraavista aiheista:

  • toimivasta ja menestyvästä työyhteisöstä muutosten ja kiireiden keskellä laajan vahvuusajattelun mm. tempereramentin ja resilienssin näkökulmista sekä
  • resilienssistä sekä työn voimavaroista ja vaatimuksista: miten haasteista selvitään hyvinvoivana kaikesta huolimatta.

Lue täältä maistiaisia luennosta: Toimiva työyhteisö muutosten ja kiireen keskellä.

Minna Huotilainen ja Katri Saarikivi (2018) korostavat kirjassaan Aivot työssä vuorovaikutuksen laatua muuttuvan työelämän tärkeimpänä työyhteisön menestymisen ja ongelmanratkaisukyvyn eli kollektiivisen älykkyyden ennustajana. Kollektiivista älykkyyttä aikaansaadaan työyhteisöissä, joilla on hyvät empatiataidot ja kommunikaatiolla, jossa kaikki pääsevät ääneen.

Lue lisää hyvästä vuorovaikutuksesta täältä.

Tunnetaitojen vahvistaminen

Tarvitsemme työelämässä tunnetaitoja - kykyä tunnistaa, ymmärtää, kohdata ja käsitellä työpaikan tunteita rakentavasti eli tunneilmaston johtamista yksilöinä ja työyhteisöinä. Tunneilmaston johtaminen alkaa tietoisuuden ja itsetuntemuksen kasvattamisesta eli tunnetietoisuudesta - siitä, että huomaa ja tunnistaa tilanteessa esiintyvät tunteet itsessään ja työpaikallaan. Kun omia tunteita on tunnistettu ja niistä on alettu puhua, opitaan työpaikoilla keskustelemaan tunteista rakentavasti ja asiallisesti. (Rantanen ym. 2020)

Haastavat tilanteet edellyttävät tunteiden johtamisen taitoja. On tärkeä oppia näkemään tunteet ei-toivotun käyttäytymisen taustalla. Tunteet ja niiden taustalla vaikuttavat tarpeet tunnistamalla päästään nopeammin asian ytimeen ja ongelmien juurisyihin. (Wenström 2020)

Lue täältä käytännönläheiset ohjenuorat käytöksen taakse katsomiseen esimerkiksi negatiivisesti käyttäytyvän ihmisen kohtaamiseen.

Resilienssi vahvistuu keskustelukulttuuria kehittämällä

Yksilön ja työyhteisön resilienssitaito on myös yksi tulevaisuuden työelämässä vaadittavista taidoista. Krisse Lipponen viittaa kirjassaan Reslienssi arjessa (2020) Oxfordin yliopiston organisaatiokäyttäytymisen ja johtamisen professori Sally Maitlisiin, jonka mukaan työyhteisön resilienssiä voidaan vahvistaa keskustelukulttuuria kehittämällä.

Ulkopuolinen valmentaja voi olla suureksi avuksi työyhteisön keskustelukulttuurin kehittämisessä suuntaan, jossa on

  • tapoja, joilla puhutaan yhdessä ryhmän onnistumista, hienoista hetkistä. Näillä luodaan yhteisten onnistumisten historiaa ja pystyvyysuskoa, sinnikkyyttä sekä selkeytetään ryhmän päämäärää.

  • tapoja, joilla puhutaan vaikeuksista selviämisestä. Tämä vahvistaa toimijuuden kokemusta ja ryhmän kyvykkyyttä vastata haasteisiin monin eri tavoin.

  • sekä tapoja, joilla suuntaudutaan tulevaisuuteen moniäänisten tarinoiden kautta: näistä syntyy energiaa ja toivoa tulevaisuuden suhteen.

"Koulutuksessa tuli tärkeitä pointteja hyvän työyhteisön kannalta. On hyvä miettiä juuri positiivisessa hengessä isommissa porukoissa, miten voisi kehittää työyhteisöä vieläkin paremmaksi. Ryhmäharjoituksista jäi ajattelemisen aihetta ja palautti mieleen oikeita toimintatapoja ihmisten kohtaamiseen."

Tiimicoaching

Tutustu Tiimi lentoon -valmennukseen, jossa työyhteisön jäsenet saavat mahdollisuuden kertoa omasta näkökulmastaan, mitä strategiset tavoitteet tarkoittavat heidän työssään. 

Tiimi lentoon on rakentavaa ja osallistavaa valmentamista työyhteisön strategisten tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Osallistaminen strategiseen työskentelyyn sitouttaa työyhteisöä saavuttamaan yhteisiä tavoitteita.

Tällä lomakkeella voit kysyä koulutuksista, valmennuksista ja muista palveluista.